Hyppää pääsisältöön

Kamppi muuttui kaivannoksi, keskukseksi ja lopulta Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi

Helsingin vanhan linja-autoaseman paikalle rakennettiin 2000-luvun alussa uusi Kampin keskus. Keskus piti sisällään uudet paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoterminaalit, metroaseman sekä uuden kauppakeskuksen. Keskeinen sijainti on tuonut alueelle myös maineen nuorison kohtaamispaikkana.

Kampin linja-autoaseman siirtäminen maan alle oli ollut suunnitelmana yli kolmekymmentä vuotta. Rakennustyö käynnistyi lopulta vuonna 2002. Maan päälle, vanhan terminaalin paikalle, rakennettiin samalla uusi kauppakeskus.

Valmistuttuaan kauppakeskus levittäytyi liiketilojen ja kulkuyhteyksien kautta Sähkötaloon 2007. Narinkkatorin alaiset kulkuyhteydet laajennettiin käsittämään Urho Kekkosen kadun, Frederikinkadun, Salomonkadun ja Lasipalatsinaukion rajaaman suurkorttelin alueen.

Kampin keskukseksi nimetty alueella on ostoskeskuksen lisäksi uudet maan alle siirretyt paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoterminaalit sekä uudistettu metroasema. Maanalaisiin terminaaleihin kuljetaan pääasiassa kauppakeskuksen läpi ja se onkin yksi pohjoismaiden vilkkaimmista linja-auto- ja metroliikennealueista.

Kampin kauppakeskus haki aluksi profiiliaan. Se nousi pariinkin otteeseen uutisaiheeksi milloin tiloja vuokranneiden pienyrittäjien kanssa kiistelyn ja milloin liiketoimintaa hankaloittavaksi moititun tilasuunnittelun johdosta.

Kauppakeskus on alusta asti ollut myös nuorison suosima kohtaamispaikka. Tämä on tuonut mukanaan arveluttavia lieveilmiöitä. Vuoden 2013 pääsiäismaanantaina tilanne äityi niin pitkälle, että kauppakeskuksen vartijat poistivat yhdessä poliisin kanssa likipitäen kaikki nuoret kauppakeskuksen alueelta. Syyksi esitettiin pääsiäisviikonlopun aikana esiintyneitä levottomuuksia ja tappeluita. Tapahtuma herätti jälkikeskustelua muun muassa sukupolvien välisestä kuilusta sekä Helsingin nuorisotilojen tarpeesta.

Vuonna 2010 Kamppiin leimautui vakavampi ilmiö. A-studiossa esitetyssä reportaasissa Nuorten ääni -toimituksen Rosa Kettumäki haastatteli Kampissa aikaansa viettäviä nuoria, jotka kertoivat avoimesti alaikäisten alueella harjoittamasta seksikaupasta. Nuorten mukaan tapana oli vaihtaa tavaraa ja päihteitä, kuten alkoholia ja tupakkaa seksipalveluihin.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto