Hyppää pääsisältöön

Jouna Pyysalo, kadonneen kantakielen jäljittäjä

Vuonna 1998 valmistunut dokumentti piirtää valoisan kuvan väriläiskästä Helsingin katukuvassa. Hassun hatun alta paljastuu 26-vuotias kieltenopiskelija Jouna Pyysalo, jonka kiinnostuksen kohteet lomittuvat vaivatta tuhansien vuosien aika-akselille.

Tietolaatikko

Jouna Pyysalo väitteli tohtoriksi indoeuropeistiikasta marraskuussa 2013. Väitös esitteli laajasti päivitetyn äänne- ja äännelakijärjestelmän protoindoeuroopalle (PIE), indoeurooppalaisten kielten kantamuodolle.

Pyysalo oli aloittanut muinaiskreikan pääaineopiskelijana ja jatkanut siitä pian myös latinan pariin. Vähitellen katse oli kiinnittynyt yhä kauemmas ja mukaan olivat tulleet sanskrit, heetti, gootti, avesta, muinaisintia, muinaiskeltti, muinaisskandinaavi, pahlavi... "No, on niitä paljon."

Kuolleiden kielten opiskelu oli paitsi yksin puurtamista myös aktiivista yhteistyötä toisten, alan harvalukuisten ihmisten kanssa. Kun puuttuvia paloja on paljon, on uskallettava tulkita: "kaks ihmistä usein miettii useampia tulkintoja kuin yks".

Kaupungilla hän herätti huomiota pukeutumisellaan. Värikkään habituksen taustalta löytyi harkittu ajatus.

"Mä nautin siitä, että saa paljon huomiota. Toisaalta kaikki saaminen ei oo pelkästään hyvästä... se sanoo ihmisestä jo kaiken, se muutaman sekunnin katse. On hyvä olla niin, että nousee todellisuuden sääntöjen yli, tehdä itse ne säännöt ja katsoa sitten, miten ihmiset suhtautuu."

Kamera seuraa Pyysaloa myös käynnille tämän lapsuudenkodissa. Siellä näemme, millaisen määrän maailmankirjallisuutta tuleva kielitieteilijä oli kouluaikoinaan ehtinyt ahmia. Oman huoneen seiniltä katsovat vahvat maalaukset.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto