Hyppää pääsisältöön

Asko Sahlberg: Herodes (WSOY)

Asko Sahlberg. Kuva: Peter Svenson
Asko Sahlberg. Kuva: Peter Svenson Kuva: © Peter Svenson asko sahlberg

Kristinuskon alkuvaiheet, Johannes Kastajan ja Jeesuksen kohtalot ovat keskeisiä Herodes-romaanissa. Pääkertoja on Herodes Antipas, Herodes Suuren poika. Hän hallitsi Galilean ja Parean aluetta. Ruhtinas Herodes kertoo joutuneensa valtaan tahtomattaan, mutta huumautuneensa siitä.

Sahlbergilla on raadollinen käsitys ihmisestä. Hän kuvaa itsekkyyttä, ahneutta, vallanhimoa ja juonitteluja. Ihmisen henki ei ollut minkään arvoinen. Toiselle hyväntekeminen oli henkivakuutus.

Ruhtinas Herodeksen uskollinen palvelija Joosafat on toinen kertoja. Tämä haluaa uskoa, että kaikki riitaisat puolueet ja lahkot ajan myötä katoavat, kun ihminen sukupolvi sukupolvelta viisastuu.

Romaani on tuttua Sahlbergia. Siinä on mustan ja harmaan eri sävyjä, eivätkä ihmiset tee pyytettömästi hyvää toisilleen. Kerronta on uudistunut ja raikastunut. Asko Sahlberg on lukenut tarkkaan Mika Waltarinsa.

Seppo Puttonen, Nadja Nowak

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri