Hyppää pääsisältöön

Finlandia-palkinnon juhlavuosi 30v

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle
Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle Kuva: Yle seppo puttonen ja nadja nowak

Palkinto vai rangaistus? Finlandia-palkinto 30 vuotta. Kuluva vuosi on Finlandia-palkinnon 30-vuotisjuhlavuosi. Mitä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on saanut aikaan? Hyvää vai huonoa? Innostaako se kirjailijoita vai masentaa? Onko se lisännyt kirjojen myyntiä?

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa jaettiin aluksi kaiken kaunokirjallisuuden palkintona, mutta sääntöjä muutettiin siten, että vuodesta 1993 lähtien se jaetaan kaunokirjalliselle romaanille. Kustantajat perustivat palkinnon lisäämään median ja lukijoiden huomiota kirjallisuudelle ja edistämään myyntiä. Kirjakerhossa kriitikot Mervi Kantokorpi ja Pekka Tarkka sekä kustantamoalan aktiivinen toimija Veikko Sonninen keskustelivat Finlandia-palkinnon vaiheista. Ohjelman toimittivat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen.

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak kommentoivat
Finlandia-palkintoehdokkaita Kultakuumeessa heti teosten selvittyä.

Mikä on palkintojen merkitys kirjailijalle, siitä keskustelivat aamu-tv:ssä kirjailijat Riikka Ala-Harja, Mikko Rimminen ja Kristiina Carlson.

Hannu Raittilan mukaan kirjalle on erittäin tärkeää päätyä Finlandia-ehdokkaaksi.

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri