Hyppää pääsisältöön

Finlandia-palkinnon juhlavuosi 30v

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle
Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle Kuva: Yle seppo puttonen ja nadja nowak

Palkinto vai rangaistus? Finlandia-palkinto 30 vuotta. Kuluva vuosi on Finlandia-palkinnon 30-vuotisjuhlavuosi. Mitä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on saanut aikaan? Hyvää vai huonoa? Innostaako se kirjailijoita vai masentaa? Onko se lisännyt kirjojen myyntiä?

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa jaettiin aluksi kaiken kaunokirjallisuuden palkintona, mutta sääntöjä muutettiin siten, että vuodesta 1993 lähtien se jaetaan kaunokirjalliselle romaanille. Kustantajat perustivat palkinnon lisäämään median ja lukijoiden huomiota kirjallisuudelle ja edistämään myyntiä. Kirjakerhossa kriitikot Mervi Kantokorpi ja Pekka Tarkka sekä kustantamoalan aktiivinen toimija Veikko Sonninen keskustelivat Finlandia-palkinnon vaiheista. Ohjelman toimittivat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen.

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak kommentoivat
Finlandia-palkintoehdokkaita Kultakuumeessa heti teosten selvittyä.

Mikä on palkintojen merkitys kirjailijalle, siitä keskustelivat aamu-tv:ssä kirjailijat Riikka Ala-Harja, Mikko Rimminen ja Kristiina Carlson.

Hannu Raittilan mukaan kirjalle on erittäin tärkeää päätyä Finlandia-ehdokkaaksi.

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri