Hyppää pääsisältöön

Kjell Westö: Hägring 38 / Kangastus 38 (Schildts & Söderströms / Otava). Suomentanut Liisa Ryömä

Kjell Westö. Kuva: Cata Portin
Kjell Westö. Kuva: Cata Portin Kuva: Cata Portin kjell westö

Kjell Westö palaa vuoteen 1938, johon hän päätti Finlandia-palkitun romaaninsa Missä kuljimme kerran. Uusin teos ennakoi pahuuden esiinnousua. Silloin Westön mukaan oikeudenmukaisuus ei ollut itsestään selvää, vaan se oli etuoikeus.

Romaanin päähenkilöt ovat asianajaja Claes Thune ja hänen kovia kokenut konttoristinsa Matilda Wiik. Thunelle tärkeä on Keskiviikkokerho, jossa ystävykset väittelevät politiikasta. Kerhoon kuuluvat asianajaja Thunen lisäksi mm. lääkäri, psykiatri ja juutalainen näyttelijä, joka herkkänä ihmisenä reagoi ajan ilmapiiriin ja joutuu mielisairaalaan. Westö on ilmeisen tarkoituksellisesti valinnut kerholaisen ammatit.

Kirja on hyvin tarkkaan rakennettu ajankuva Helsingistä vuonna 1938. Romaani ei kuitenkaan jää pelkästään menneeseen, vaan sitä voi lukea myös nykyajan kautta. Kjell Westö kirjoittaakin, että nationalismi ja heimoajattelu ovat sitkeitä tauteja – niistä pääsee lukemalla ja matkustelemalla

Seppo Puttonen, Nadja Nowak

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri