Hyppää pääsisältöön

Kjell Westö: Hägring 38 / Kangastus 38 (Schildts & Söderströms / Otava). Suomentanut Liisa Ryömä

Kjell Westö. Kuva: Cata Portin
Kjell Westö. Kuva: Cata Portin Kuva: Cata Portin kjell westö

Kjell Westö palaa vuoteen 1938, johon hän päätti Finlandia-palkitun romaaninsa Missä kuljimme kerran. Uusin teos ennakoi pahuuden esiinnousua. Silloin Westön mukaan oikeudenmukaisuus ei ollut itsestään selvää, vaan se oli etuoikeus.

Romaanin päähenkilöt ovat asianajaja Claes Thune ja hänen kovia kokenut konttoristinsa Matilda Wiik. Thunelle tärkeä on Keskiviikkokerho, jossa ystävykset väittelevät politiikasta. Kerhoon kuuluvat asianajaja Thunen lisäksi mm. lääkäri, psykiatri ja juutalainen näyttelijä, joka herkkänä ihmisenä reagoi ajan ilmapiiriin ja joutuu mielisairaalaan. Westö on ilmeisen tarkoituksellisesti valinnut kerholaisen ammatit.

Kirja on hyvin tarkkaan rakennettu ajankuva Helsingistä vuonna 1938. Romaani ei kuitenkaan jää pelkästään menneeseen, vaan sitä voi lukea myös nykyajan kautta. Kjell Westö kirjoittaakin, että nationalismi ja heimoajattelu ovat sitkeitä tauteja – niistä pääsee lukemalla ja matkustelemalla

Seppo Puttonen, Nadja Nowak

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri