Hyppää pääsisältöön

Maailman suurimmalla lumilinnalla valkaistiin punaista Kemiä

”Jos tämä ei ole luovaa hulluutta niin sitten ei ole mikään”, kulttuuriministeri Claes Andersson puhui väkijoukolle Lumilinnan avajaisissa helmikuussa 1996.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on leikattu osia tekijänoikeudellisista syistä.

Punaisena työväenkaupunkina tunnettu Kemi pyrki raikastamaan imagoaan ja viemään kaupungin maailmankartalle.

Idean takana olivat kaupunginjohtaja Juhani Leino markkinointisihteeri Seppo Lankinen ja Yleisradion tuottaja Heikki Kahila. Moni kemiläinen ei ideaa sulattanut, sillä miljoona markkaa kaupungin verorahoja sijoitettuna lumeen tuntui hurjalta. Kun ideaa esiteltiin kemiläisille vuonna 1995, oli joka neljäs työnhakija työtön ja joka neljäs perhe toimeentulotuen varassa.

”Kyllä sinne paljon veromarkkoja peliin laitettiin että monelle köyhälle olisi asunnon saanut,” kommentoi vanhempi kemiläinen mies.

Seppo Lankisesta tuli hankkeen vetäjä ja linnanvoudiksi palkattiin Risto Penttilä, jonka joutui Lankisen ohella kovaan paineeseen eikä väsymykseltä ja turhautumiselta vältytty. Kaupunginvaltuuston myöntämän 800 000 markan turvin rakentaminen alkoi loppusyksystä 1995. Lumilinnan kylkeen käynnistettiin kaupungin ensimmäinen EU-projekti, mikä käsitti kahdenkymmenen nuoren kouluttamista Lumilinnan eri tehtäviin.

Lumilinnaan rakennettiin leikkipuisto, kappeli, konsertteja varten esiintymislava sekä ravintoloita. Ruoan ohessa oli mahdollista nauttia jääsatu-näytelmästä, kuumailmapallotapahtumasta ja jääveistoskisailusta. Hanke sai huomattavaa medianäkyvyyttä ja sieltä lähetettiin useita tunteja tv-ohjelmaa. Linna-alueen kokonaispinta-ala oli 13 500 neliömetriä ja lumiseinät nousivat paikoin yhdeksän metrin korkeuteen.

”Niin mahtava linna, että sitä ei saa Kemiltä pois ottaa”, kuuluivat vanhemman kemiläisen sanat kevätauringon paistaessa.

Paikalle saatiin useita vetäviä artisteja ja kausi huipentui Karita Mattilan esiintymiseen. Kemin eksotiikkaa kävi ihailemassa lähes kolmesataatuhatta vierailijaa – ja yleisötavoite ylittyi kymmenkertaisesti. Maailman suurin lastenjärjestö Unicef oli mukana projektissa alusta asti.

Linnaan eksynyt filosofi Esa Saarinen uskoi, että ihmiset ovat etsimässä uutta inhimillistä yhteyttä ja lumilinna on luonnollinen ja toimiva idea koko perheelle.

Suuren huuman jälkeen ilmoitettiin, että budjetti ylittyi, ja kesäkuussa 1996 puitiin Kemin kaupunginvaltuustossa menneen talven lumia.

Kemin Lumilinnasta on tullut jokavuotinen tapahtuma, joka rakentuu eri teemojen ympärille.

Teksti: Antti Majala

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat yhä useammin täynnä istumista.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.