Hyppää pääsisältöön

Maailman suurimmalla lumilinnalla valkaistiin punaista Kemiä

”Jos tämä ei ole luovaa hulluutta niin sitten ei ole mikään”, kulttuuriministeri Claes Andersson puhui väkijoukolle Lumilinnan avajaisissa helmikuussa 1996.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on leikattu osia tekijänoikeudellisista syistä.

Punaisena työväenkaupunkina tunnettu Kemi pyrki raikastamaan imagoaan ja viemään kaupungin maailmankartalle.

Idean takana olivat kaupunginjohtaja Juhani Leino markkinointisihteeri Seppo Lankinen ja Yleisradion tuottaja Heikki Kahila. Moni kemiläinen ei ideaa sulattanut, sillä miljoona markkaa kaupungin verorahoja sijoitettuna lumeen tuntui hurjalta. Kun ideaa esiteltiin kemiläisille vuonna 1995, oli joka neljäs työnhakija työtön ja joka neljäs perhe toimeentulotuen varassa.

”Kyllä sinne paljon veromarkkoja peliin laitettiin että monelle köyhälle olisi asunnon saanut,” kommentoi vanhempi kemiläinen mies.

Seppo Lankisesta tuli hankkeen vetäjä ja linnanvoudiksi palkattiin Risto Penttilä, jonka joutui Lankisen ohella kovaan paineeseen eikä väsymykseltä ja turhautumiselta vältytty. Kaupunginvaltuuston myöntämän 800 000 markan turvin rakentaminen alkoi loppusyksystä 1995. Lumilinnan kylkeen käynnistettiin kaupungin ensimmäinen EU-projekti, mikä käsitti kahdenkymmenen nuoren kouluttamista Lumilinnan eri tehtäviin.

Lumilinnaan rakennettiin leikkipuisto, kappeli, konsertteja varten esiintymislava sekä ravintoloita. Ruoan ohessa oli mahdollista nauttia jääsatu-näytelmästä, kuumailmapallotapahtumasta ja jääveistoskisailusta. Hanke sai huomattavaa medianäkyvyyttä ja sieltä lähetettiin useita tunteja tv-ohjelmaa. Linna-alueen kokonaispinta-ala oli 13 500 neliömetriä ja lumiseinät nousivat paikoin yhdeksän metrin korkeuteen.

”Niin mahtava linna, että sitä ei saa Kemiltä pois ottaa”, kuuluivat vanhemman kemiläisen sanat kevätauringon paistaessa.

Paikalle saatiin useita vetäviä artisteja ja kausi huipentui Karita Mattilan esiintymiseen. Kemin eksotiikkaa kävi ihailemassa lähes kolmesataatuhatta vierailijaa – ja yleisötavoite ylittyi kymmenkertaisesti. Maailman suurin lastenjärjestö Unicef oli mukana projektissa alusta asti.

Linnaan eksynyt filosofi Esa Saarinen uskoi, että ihmiset ovat etsimässä uutta inhimillistä yhteyttä ja lumilinna on luonnollinen ja toimiva idea koko perheelle.

Suuren huuman jälkeen ilmoitettiin, että budjetti ylittyi, ja kesäkuussa 1996 puitiin Kemin kaupunginvaltuustossa menneen talven lumia.

Kemin Lumilinnasta on tullut jokavuotinen tapahtuma, joka rakentuu eri teemojen ympärille.

Teksti: Antti Majala

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto