Hyppää pääsisältöön

Maailman suurimmalla lumilinnalla valkaistiin punaista Kemiä

”Jos tämä ei ole luovaa hulluutta niin sitten ei ole mikään”, kulttuuriministeri Claes Andersson puhui väkijoukolle Lumilinnan avajaisissa helmikuussa 1996.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on leikattu osia tekijänoikeudellisista syistä.

Punaisena työväenkaupunkina tunnettu Kemi pyrki raikastamaan imagoaan ja viemään kaupungin maailmankartalle.

Idean takana olivat kaupunginjohtaja Juhani Leino markkinointisihteeri Seppo Lankinen ja Yleisradion tuottaja Heikki Kahila. Moni kemiläinen ei ideaa sulattanut, sillä miljoona markkaa kaupungin verorahoja sijoitettuna lumeen tuntui hurjalta. Kun ideaa esiteltiin kemiläisille vuonna 1995, oli joka neljäs työnhakija työtön ja joka neljäs perhe toimeentulotuen varassa.

”Kyllä sinne paljon veromarkkoja peliin laitettiin että monelle köyhälle olisi asunnon saanut,” kommentoi vanhempi kemiläinen mies.

Seppo Lankisesta tuli hankkeen vetäjä ja linnanvoudiksi palkattiin Risto Penttilä, jonka joutui Lankisen ohella kovaan paineeseen eikä väsymykseltä ja turhautumiselta vältytty. Kaupunginvaltuuston myöntämän 800 000 markan turvin rakentaminen alkoi loppusyksystä 1995. Lumilinnan kylkeen käynnistettiin kaupungin ensimmäinen EU-projekti, mikä käsitti kahdenkymmenen nuoren kouluttamista Lumilinnan eri tehtäviin.

Lumilinnaan rakennettiin leikkipuisto, kappeli, konsertteja varten esiintymislava sekä ravintoloita. Ruoan ohessa oli mahdollista nauttia jääsatu-näytelmästä, kuumailmapallotapahtumasta ja jääveistoskisailusta. Hanke sai huomattavaa medianäkyvyyttä ja sieltä lähetettiin useita tunteja tv-ohjelmaa. Linna-alueen kokonaispinta-ala oli 13 500 neliömetriä ja lumiseinät nousivat paikoin yhdeksän metrin korkeuteen.

”Niin mahtava linna, että sitä ei saa Kemiltä pois ottaa”, kuuluivat vanhemman kemiläisen sanat kevätauringon paistaessa.

Paikalle saatiin useita vetäviä artisteja ja kausi huipentui Karita Mattilan esiintymiseen. Kemin eksotiikkaa kävi ihailemassa lähes kolmesataatuhatta vierailijaa – ja yleisötavoite ylittyi kymmenkertaisesti. Maailman suurin lastenjärjestö Unicef oli mukana projektissa alusta asti.

Linnaan eksynyt filosofi Esa Saarinen uskoi, että ihmiset ovat etsimässä uutta inhimillistä yhteyttä ja lumilinna on luonnollinen ja toimiva idea koko perheelle.

Suuren huuman jälkeen ilmoitettiin, että budjetti ylittyi, ja kesäkuussa 1996 puitiin Kemin kaupunginvaltuustossa menneen talven lumia.

Kemin Lumilinnasta on tullut jokavuotinen tapahtuma, joka rakentuu eri teemojen ympärille.

Teksti: Antti Majala

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto