Hyppää pääsisältöön

Seppo Puttosen mietteitä Finlandia-ehdokkaista

Finlandia-palkinnon ehdokkaat 2013
Finlandia-palkinnon ehdokkaat 2013 finlandia-palkinnon ehdokkaat 2013

Kuuden Finlandia-ehdokkaan listasta muodostuu mielenkiintoisia ajatusketjuja.

Asko Sahlberg kirjoittaa Herodes -romaanissaan ajasta, jolloin kristinusko syntyi ja alkoi tulla lähelle valtaa. JP Koskinen tarkastelee Ystäväni Rasputin kirjassaan 1900 -luvun alun Venäjää ja sitä kuinka jumaliin uskominen sai suuren vaikutusvallan hallitsijoihin. Ajallisesti melkein heti tuosta ajasta jatkaa Riikka Pelo romaanissaan Jokapäiväinen elämämme. Siinä eletään pääasiassa Stalinin ajan Neuvostoliitossa, jossa kristinusko oli kielletty ja syrjäytetty vallan läheltä.

Kjell Westön romaani sijoittuu vuoteen 1938 - suurin piirtein samaan ajankohtaan lopettaa Pelo kirjansa.
Hannu Raittila kuvaa nykyaikaa ja koko maapallon kansainvälistä poliittista kenttää samalla kun kirjoittaa yksityisen perheen tarinaa. Hän kuljettaa lukijan melko paljon samoille alueille, josta Salhberg aloitti - Lähi-Itään.
Leena Krohnin teoksen aika on jossain kuvitteellisessa tulevaisuudessa, eikä se istu edellisten kirjojen ajatusketjuun. Tyylillisestikin Krohnin kirja eroaa selvimmin kaikista muista.

En usko dikataattori Asko Sarkolan antavan palkintoa kenellekään kolmelle aiemmin saaneelle
( Leena Krohn, Hannu Raittila, Kjell Westö).
Arvelen voittajan löytyvän Koskinen, Pelo, Salhberg joukosta
ja näistä soisin sen menevän Riikka Pelolle.

Seppo Puttonen

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

  • Avaruusromua: Musiikki on kummallinen asia!

    Musiikki virkistää aivoja.

    Kummallista on se, miten me vastaanotamme musiikkia ja miten se vaikuttaa meihin. Musiikkia kuuntelevan ihmisen aineenvaihdunta ja aivojen verenkierto vilkastuvat. Musiikki vaikuttaa hengitykseen, lihasjännitykseen, verenpaineeseen, pulssiin, ihon sähkönjohtavuuteen sekä elimistön hormonipitoisuuteen. Kiinnostavaa on se, kuinka moneen paikkaan hermoimpulsseiksi muuttuneet äänet kulkevat meidän aivoissamme. Musiikki virkistää aivoja. Kokeillaanko? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri