Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1985 keksittiin uusia keinoja torjua nuorisotyöttömyyttä

YK:n julistamaa nuorisovuotta vietettiin Suomessa ja muualla maailmalla vuonna 1985. Suomessa suurennuslasin alla oli kasvava nuorisotyöttömyys. Ajankohtainen kakkonen vieraili neljällä paikkakunnalla tapaamassa työttömiä nuoria sekä aikuisia, jotka halusivat laittaa stopin nuorisotyöttömyydelle.

Tietolaatikko

Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmässä määriteltiin, että kunnan on tarjottava työ- tai harjoittelupaikka yli kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle. Nuorisotakuun kokeilu aloitettiin vuonna 1981 ja siihen osoitettiin 13 miljoonaa markkaa.

Ohjelmasta on poistettu osia tekijän- ja käyttöoikeuksien vuoksi.

Toimittaja Pertti Nuutinen tenttaa reportaasissa työvoimaministeri Urpo Leppästä ja projektipäällikkö Heikki Rinnettä. Kummatkin luottavat Rinteen kehittämään malliin, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistetään yksityisiin yrityksiin yhteiskunnan tuella. Heikki Rinteestä osalla nuorista työnhaku saattaa tyssätä, jos he ovat ”intiaaneja”, jolloin heidän ulkoinen olemuksensa arveluttaa työnantajia. Intiaaneilla Rinne kaiketi tarkoittaa irokeesein ja lävistyksin varusteltuja punkkareita. Kaksikolta eivät työt kesken lopu heidän keksiessään keinoja työllistää 45 000 työtöntä suomalaisnuorta.

Lunta pyryttävällä Suomussalmella kokonaistyöttömyys on 25,4 prosenttia ja nuorten luku sitäkin korkeampi. Suomussalmen ja koko Kainuun työttömien määrän arvellaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään, sillä tuhansia suomalaisia Neuvosto-Karjalassa työllistänyt Kostamuksen rakennusprojekti on päättymäisillään. Suomussalmelainen Saija Pyykkönen alkoi hakea töitä heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan, puoli vuotta myöhemmin hän on edelleen työtön. Pyykkösen mukaan paikkakunnalla ei ole tarjota töitä ylioppilaille ja lähin kauppaopistokin löytyy 120 kilometrin päästä Kajaanista. Ammatinvalintapsykologi Tuuli Romppainen kehottaakin nuoria hakemaan muualle Suomeen töihin, jotta he näkisivät mitä vaihtoehtoja todellisuudessa on.

Jotta nuoret saataisiin sujuvasti työelämään, on keksittävä uusia tapoja toimia. Jyväskylässä on aloitettu työpaja- ja verstastoiminta. Työskentelyn ohessa nuorille tarjotaan yritystietoa ja koulutusapua. Nuorisosihteeri Jussi Rautalampi pitää Jyväskylän kokeilua ainutlaatuisena, sillä kaupunki antaa nuorille yrittäjille korvauksetta tilat ja työhön tarvittavat koneet vuoden 1986 loppuun asti. Työpajalla kangaspuiden ääressä kutova Sirpa Saukko pitää kokeilua hyvänä. Etenkin ilmaisesta työtilasta Saukko on kiitollinen, kangaspuut nuorella kutojalla on jo omasta takaa. Työtön Eija-Marja Luoto toivoo työpajan kautta saavansa rahaa muualtakin kuin kortistosta, suunnitelmissa on ruveta verhoilemaan ja entisöimään huonekaluja.

Edistyksellistä Jyväskylässä ovat myös kaupungin vuosia järjestämät työleirit työttömille nuorille. Parhaillaan meneillään on pariviikkoinen kudontaleiri kuudelle työttömälle nuorelle. Siru Ihanainen päätyi leirille saatuaan työvoimatoimistosta lapun. Leirillä Ihanainen on ommellut koneella, kutonut ja päällystänyt huonekaluja, hän ei kuitenkaan varsinaisesti haaveile tekstiilialan töistä. ”Ihan kiva tämmöistä on tehdä ja piristää hirveästi, kun on ollut työttömänä, niin välillä olla jossain”, Ihanainen tuumaa.

Nuorisovuoden komitean raportissa todetaan, että työllisyyspolitiikalla tulisi tukea myös nuorten omia työ- ja tuotantoyhteisöjä. Esimerkkinä raportin maalailemasta vaihtoehtoyhteisöstä esitellään Keski-Suomessa Kintauden kylässä toimiva soitinverstas. Punaisen puutalon uumenissa työskentelee kahdeksan soitinrakentajaa. Verstaan vetäjä Jyrki Pölkki näkee viranomaisten asioihin puuttumisen vastakkaisena työtapaan, jossa ihmisten oma-aloitteisuus on merkittävässä asemassa. ”Jos siinä on vähääkään ylhäältäpäin annetun tai ohjatun makua, niin ei se onnistu. Sillä ei vapauteta ihmisten omaa luovuutta ja aloitteellisuutta.” Vierailun lopuksi verstaan oma yhtye Arbeit macht frei esittää satiirisen kappaleen Kurssitetaan. "Kurssi vihoviimeinen nyt mua odottaa, siellä opetetaan jengi työttöminä olemaan. Siellä meidät opetetaan työttöminä olemaan”, lurittelee solisti Mikko Perkoila.

Ohjelman toimittaja Pertti Nuutinen peräänkuuluttaa kunnollista yhteiskuntatakuujärjestelmää, joka takaa jokaiselle nuorelle työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan. Yhteiskuntatakuun kehittämiseksi tarvitaan uusia kokeiluja. Mäntän kaupungissa on käynnistymässä valtion ja kunnan rahoittama yrityskokeilu, jossa nuorten työtupa tuottaa erilaisia palveluja. Kokeilussa koulutetaan alle 25-vuotiaita ammattiin valmistuneita nuoria mahdollisiksi tulevaisuuden yrittäjiksi.

Teksti: Mira Sharma

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto