Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlat 2012

Vuoden 2012 itsenäisyyspäivän vastaanotolla juhlittiin ensimmäistä kertaa Sauli Niinistön isännöimänä. Presidentin puolison Jenni Haukion puku ja elegantti käytös saivat kiitosta sekä medialta että katsojilta. Juhlien teemana oli suomalaisia tekoja ja työtä.

Ensimmäisenä kättelyvuorossa oli Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt. Jatkosodan aikana kolme kertaa luodista haavoittunut Gerdt on viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari.

95-vuotiasta Suomea juhlimaan presidenttipari oli kutsunut poliittisten päättäjien ja julkisuuden henkilöiden lisäksi myös tavallisia suomalaisia työntekijöitä. Erityisesti Niinistö oli muistanut yrittäjiä, joista yksi oli juhlien nuorin vieras, 18-vuotias kukkayrittäjä Teemu Nikkanen. Ensimmäistä kertaa vieraiden joukossa nähtiin myös rap-artisti Cheek, joka toimittajan innoittamana riimitteli vapaamuotoisen Linna-rapin. Illan aikana toimittajat jututtivat muun muassa kirjailija Sofi Oksasta, laulaja Kaija Koota ja keihäänheittäjä Antti Ruuskasta.

Rouva Jenni Haukion päällä nähtiin Paola Suhosen suunnittelema puku. Mekon kangasta koristivat Suomen maakuntakukat, noudattaen Suhosen suunnittellulle tyypillistä printtimuotia. Kaikkien aikojen nuorimman linnan juhlien emännän puku oli muotiasiantuntija Jaakko Selinistä "erittäin hieno" ja "suorastaan salonkikelpoinen."

Selin kehui pukujen väriskaalaa ja oli tyytyväinen, että mustaa väriä esiintyi iltapuvuissa vähän. Presidentti Tarja Halonen nähtiin puvussa, joka päällä hän itse aikoinaan emännöi linnan juhlia. Esimerkin kierrätysmuodista antoi myös näyttelijä Laura Birn, jonka päällä nähtiin vanhoista nahkatakeista koottu iltapuku.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1938 presidentinlinnassa Suomen itsenäisyyttä juhlimassa oli neljä presidenttiä samanaikaisesti: istuva presidentti Sauli Niinistö sekä hänen edeltäjänsä presidentit Tarja Halonen, Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto