Hyppää pääsisältöön

Näin treenaat painajaisissa vaarallisia tilanteita

silmä katsoo hämähäkkiä, joka on verkossa
silmä katsoo hämähäkkiä, joka on verkossa Kuva: YLE/Seppo Sarkkinen hämähäkinverkko

Hissi juuttuu, puhelin menee mykäksi, jalat eivät liiku ja takaa-ajajat ovat kintereillä. Painajaisten maailmassa vaaran tuntu on elävästi läsnä. Mutta onko yöllisillä oudoilla juontenkäänteillä jokin tarkoitus? Mitä mieltä siinä on, että pakenemme henkemme kaupalla? Unen uhat ovat tuttuja Turun yliopiston tajunnantutkijalle ja professorille Antti Revonsuolle. Mitä kummaa painajainen on?

- Kysymys on viime kädessä siitä, miksi ylipäätään näemme unta, toteaa Antti Revonsuo.

Revonsuo on tutkinut unien uhkaa ja kehittänyt teoriaa unennäöstä. Uhkasimulaatioteorian mukaan unien uhkatilanteilla tarkoitetaan tilanteita, joita unessa tapahtuu ja jotka ovat jollain tavalla vaarallisia – tai olisivat, jos ne tapahtuisivat todellisessa maailmassa.

- Aloin pohtia sitä, ettei unien juoni ole täysin kaoottista soppaa, vaan siellä on paikkoja ja ihmisiä joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Mietin, miksi aivot tekevät hommia niin paljon ja kiinnitin huomiota uhkiin. Olisiko unen alkuperäinen tehtävä ollut uhkaavien tilanteiden läpikäynti tai simulointi?

Uni on tutkijan mukaan siis vähän niin kuin lentosimulaattori. Tiettyjä tilanteita on liian vaarallista harjoitella oikeasti. Sen sijaan, että harjoittelisi lentokoneella lentämistä - lentämisen sijaan tilanteesta voikin nähdä unta. Tutkijan mukaan uhkaava tilanne on puolestaan sellainen, että jos se tapahtuisi todellisuudessa valvemaailmassa, riskinä olisi, että ihminen tai esine rikkoutuisi. Ajatus unennäöstä ikään kuin simulaationa tai virtuaalitodellisuutena on Revonsuon mukaan tuttu laajemminkin kirjallisuudesta. Unennäkö pystyy siis jäljittämään sitä, miltä valvemaailma tuntuu. Parhaillaan uhkasimulaatioteorian puitteissa pohditaan myös kokemusten ja post-traumaattisten painajaisunien välistä suhdetta.

Sodassa ja luonnonkatastrofissa olleiden kokemuksissa näkyy selkeimmin, että jos ihminen on ollut todellisessa hengenvaarallisessa tilanteessa, tapahtuma jää pyörimään unisimulaattoriin.

Kirjoita uni päiväkirjaan

Mutta miten unien sisältöä ylipäätään tutkitaan? Miten päästä pään sisään? Nukkumista ja unennäköä selvitetään yleisimmin kyselylomakkeella. Tarkempaa tietoa saadaan uni- ja nukkumispäiväkirjoista. Päiväkirjoihin kirjataan systemaattisesti unet, esimerkiksi kuukauden ajalta. Turun yliopistoon on kertynyt tuhansia unipäiväkirjoja, ja uniraportteja on kaikkiaan sadoilta ihmisiltä.

- Jos sisällöstä halutaan saada tutkimustietoa, ainoa tapa on pyytää ihmistä kertomaan siitä välittömästi heräämisen jälkeen. Ihmisen muisti on nimittäin huono, varsinkin unien suhteen. Unet unohtuvat nopeasti, siten vain vaikutelma nähdyistä unista on hatara pohja.

Voidaanko unista saada tietoa nykyteknologialla vaikkapa aivokuvantamismenetelmillä?

- Se on varmasti se haasteellisin tapa, Revonsuo summaa kättelyssä.

Unilaboratoriossa voidaan tutkijan mukaan toki mitata aivojen sähköistä toimintaa, varsinaista aivokuvantamista se ei vielä ole. Ja aina laboratoriossakaan kaikki ei toimi, kuten toivotaan.

- Kun laboratorioon tullaan nukkumaan, painajaisia esiintyy paradoksaalisesti harvemmin. Ehkä näin tapahtuu sen vuoksi, että laboratorio-olosuhteissa ollaan ikään kuin "turvassa". Joskus painajaisia on onnistuttu vangitsemaan näin, mutta hiukan haasteellista se on.

Unimaailma on täydellinen virtuaalitodellisuus ja raportoiminen ainoa tapa saada tietoa unien ja tajunnan subjektiivisesta sisällöstä. Suoraa kokemusta on vaikea saada talteen, koska aivojen tajunnallinen kokemus on täysin subjektiivinen. Unissa kyse on siis tajunnan ja aivojen välisestä suhteesta, eikä vieläkään ymmärretä, miten subjektiivinen tajunta syntyy aivojen biologisesta toiminnasta.

Takaisin koulunpenkille ja taistelukentälle

Mitä yöllisistä ahdistuksenaiheistamme sitten tiedetään? Turun yliopiston tajunnantutkimuksen tutkimusryhmässä uhan aiheita on luokiteltu. Luokittelun mukaan me näemme yleisesti unia väkivaltaisista tilanteista. Unissa siis on aggressiivista käyttäytymistä, joko verbaalista tai fyysistä uhkaa. Tyypillisiä ovat myös epäonnistumiset. Revonsuon mukaan melko lievätkin tilanteet koetaan ahdistaviksi: huomataan esimerkiksi, että ollaan lähdössä lomalle, mutta lentokentälle ei meinata ehtiä.

Paluuta tehdään myös opinahjoihin. Takaumat ovat tyypillisiä.

- Olemme kokeessa tai ylioppilaskirjoituksissa, emmekä ole valmistautuneet. Miehillä yleinen takauman aihepiiri on armeija, ollaan esimerkiksi taisteluharjoituksissa. Nämä ovat juuri niitä tilanteita, jotka ovat jollain lailla valvemaailmassakin stressaavia, ja sitten ne toistuvat unessa.

Mutta tuttujen ympyröiden lisäksi, unissamme esiintyy myös kosolti tilanteita, joita emme ole valvemaailmassa kohdanneet. Näissä painajaisunissa joku hyökkää veitsen kanssa kimppuun tai juoksemme villieläintä pakoon. Unien uhkia on tutkittu myös maailmanlaajuisesti. Yleisimpiä tilanteita ovatkin juuri hyökkäyksen ja takaa-ajon kohteeksi joutumiset. Revonsuon mukaan nämä ovat myös yleisimpiä lasten toistuvien unien aihepiirejä. Yleisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä siis unitutkijan mukaan sitä, että lähes kaikki ihmiset ovat nähneet joskus tämänkaltaisia unia.

Kovin tuttuja ovat myös putoamiset, myöhästymiset ja erilaiset epäonnistumiset. Meidän aikaamme ja kulttuuriamme kuvastaa myös yksi aihepiiri: temppuilevat koneet. Puhelin tai tabletti ei toimi.

- Osassa tämän tyyppisissä uhkaunissa on jokin tärkeä tavoite, ja tavoitteen saavuttamisessa on esteitä. Samankaltaisuutta on myös niissä unissa, joissa myöhästytään tai ainakin myöhästyminen uhkaa meitä, tai olemme valmistautumattomana sosiaalisessa tilanteessa.

Autolla ajoon liittyy myös uhkatilanteita, esimerkiksi jarrut eivät toimi. Näissä unissa on kyse eräänlaisista epäonnistumisuhkista.

Huh helpotus – se ei ollutkaan totta!

Painajaisissa on tyypillisesti uhkaavia tilanteita, mutta niitä esiintyy yleisesti muissakin unissa, joita ei ehkä luokitella painajaisiksi.

Tajunnantutkimuksen tutkimusryhmässä tutkitaankin siis laajemmin epämiellyttäviä ja ”vaarallisentuntuisia” unia. Mitä ”painajainen” oikeastaan on? Miten se eroaa muista unista?

Revonsuo määrittelee painajaisen niin ahdistavaksi ja voimakkaaksi kokemukseksi, että se herättää nukkujan. Toisaalta mitä tahansa hyvin ahdistavaa ja pelottavaa unikokemusta voidaan pitää painajaisena. Kumpaakin määrittelyä siis käytetään. Lääketieteessä painajainen keskeyttää nukkumisen. Painajaisheräämisten takia voidaan myös kärsiä varsinaisesta unihäiriöstä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston yhteistutkimuksen mukaan painajaisia myös nähdään 2000-luvulla keskimäärin enemmän kuin aiemmin. Tällä voi olla yhteys unen laatuun ja määrään, pohtii psykologian tutkija Nils Sandman. Hän on selvittänyt, 1970-luvun alusta saakka kerättyjen, laajojen terveyskyselyiden pohjalta painajaisten määrää. Aineistossa eri ikäisiltä suomalaisilta on kysytty muun muassa sitä, onko viimeisen kuukauden aikana nähnyt painajaisia usein tai mahdollisesti ei ollenkaan.

- Alle viisi prosenttia kertoi näkevänsä usein, ja se on jo ongelma. 45 prosenttia vastaajista näkee joskus painajaisia. Korkea luku voi tarkoittaa esimerkiksi siitä, että ollaan oltu stressaantuneita, eikä välttämättä siis kerro kliinisestä ongelmasta. Yli puolet vastaajista ei kertomansa mukaan ollut nähnyt painajaisia kuukauden aikana.

Heidän määränsä, joka näkee joskus painajaisia, oli kuitenkin kasvanut vuosien varrella. Tämä voisi tutkijan mukaan kertoa yleisistä trendeistä, eli esimerkiksi siitä että me nukumme aiempaa huonommin. Aiemmat tutkimukset osoittavatkin, että unen pituus on lyhentynyt keskimäärin kymmenen minuuttia.

Painajaisten näkemiseen vaikuttavat myös sukupuoli ja ikä.

- On myös tiedetty, että naiset näkevät miehiä enemmän painajaisia. Kun taas tutkittiin ikää, huomattiin että nuoret naiset näkevät painajaisia nuoria miehiä enemmän. Toisaalta taas noin 60-vuotiaat naiset ja miehet näkevät yhtä paljon painajaisia. Iän myötä ne siis yleistyvät, ja miehet saavat naiset määrässä kiinni.

Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 1972. Aineistoa on kerätty viiden vuoden välein. Myös sodan kauhut näkyvät tutkimustuloksissa. Sotaveteraanit ovat nähneet paljon painajaisia, eletyt tapahtumat tulevat vuosikymmeniä unissa vastaan. Sandman muistuttaa, että sotatraumat ovat myös keskeisiä post-traumaattisessa stressioireyhtymässä. Oireyhtymässä post-traumaattinen kokemus koetaan uudestaan sekä yöllä että myös päiväsaikaan.

Harjoitus tekee mestarin?

Entä milloin unien suhteen on syytä huolestua? Miten painajaisiin tulisi suhtautua? Lapsi voi saada lohtua, kun ahdistavat unet tuodaan päivänvaloon ja niitä käsitellään turvallisessa ympäristössä.

Apua voi Antti Revonsuon mukaan hakea, jos painajaiset rikkovat unen tai aiheuttavat voimakasta ahdistusta. Eli silloin kun unet alkavat häiritä normaalia nukkumista.

- Jos joka yö näkee painajaisia ja kokee ne myös hyvin ahdistaviksi - tai alkaa pelätä nukkumista eikä ole virkeä aamulla.

Helpotusta voi saada yksinkertaisillakin konsteilla. Ahdistavien unien hoitoon käytetään rentoutumistekniikoita ja mielikuvaharjoitteita. Mutta jo ymmärrys siitä, ettei painajaisuni ole sinänsä vaarallinen, voi auttaa.

- Jos saa ikään kuin selvyyden, ettei mitään pahaa voi tapahtua. Ahdistusta voi lievittää myös, jos ymmärretään, että painajaisuni voi viime kädessä suojella. Unessa harjoitellaan vaarallisiakin asioita.

Unen tehtävänä on pakottaa meidät treenaamaan mahdollisesti vastaantulevia epämiellyttäviä tai vaarallisia tilanteita
.

- Kun tilanne tapahtuu oikeasti, vaihde menee päälle ja me toimimme tehokkaammin. Voikin siis ajatella, että - viime kädessä - tämä palvelisi jopa henkiinjäämistä, summaa tajunnantutkija uniemme uhkatilanteita.

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede