Hyppää pääsisältöön

Hauturi Olli Karonen pilkki soppakalat Kekkoselle

Jämptisti 40 vuotta hautausurakoitsijana toiminut Olli Karonen kertoo Kotimaan katsauksessa työstään ja intohimostaan maalaamiseen. Lisäksi Karosella on aikamoisia kalajuttuja kerrottavanaan: hän on esimerkiksi pilkkinyt Kekkoselle kerran soppakalat, kun presidentillä itsellään ei ollut kalaonnea.

Olli Karosesta tuli hautausurakoitsija, kun hän jatkoi puutarhuri-vanhempiensa perustaman kukkakaupan hoitamista Ylivieskassa. Intohimot olisivat tehneet miehestä taidemaalarin, mutta Karonen kertoo innostuksen kasvaneen jo hieman liian suureksi:

"Mä olin liian innokas, ei tullu enää leipätyötä tehtyä. Piti päivälläkin ottaa paletit."

Huolimatta vakavasta työstään, kotikaupungissaan Karonen tunnetaan tarinarikkaana huumorimiehenä.

Erityisesti miehen kalajutut ovat vertaansa vailla. Karonen kertoo, kuinka Alaskassa kalastaessaan joutui luovuttamaan saaliinsa ja onkimisvälineensä valtiolle, sillä hän oli kalastanut liian suuria vonkaleita. Grönlannissa 1970-luvulla hänellä ja kirjailija-toimittaja Ilmari Turjalla menivät reput ja viinakset iloisesti sekaisin, ja erilaiset juomistottumukset aiheuttivat kalamiesten kesken tietysti suurta hämmennystä.

Ehkä kuitenkin kaikista makoisin kalajuttu liittyy presidentti Urho Kekkoseen. Karonen kun sattui olemaan Kekkosen kanssa samaan aikaan Enontekiöllä pilkkimässä. Hauturilla oli kalaonnea – toisin kuin "rakkaalla Urkilla". Karosen kävi valtionpäämiestä niin sääliksi, että hän päätti lahjoittaa tälle osan saaliistaan.

Hauturin hyväntahtoisuudesta innostuneena ja hänen puolestaan presidentille lähettiin pyyntö, että josko presidentti kutsuisi soppakalamiehen Linnan juhliin. Vastauksena tuli, että kaikki kutsut oli jo lähetetty, mutta Karonen vaimoineen lisättäisiin jonotuslistalle.

"Minä olen vieläkin jonotuslistalla", mies nauraa vuonna 2005.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto