Kynttilöiden laatua on hankala saada selville. Raaka-aineita ei aina kerrota pakkauksissa, eikä aineiden puhtaudesta ei ole takeita. Varsinais-Suomen Yläneellä kynttiläpajaa pitävä Maija Peltonen vinkkaa haistamaan kynttilää, jos se vain kaupassa onnistuu. Varmuudella laatu selviää vain kynttilää polttamalla.
Kynttilän valmistuksessa tärkeintä on oikeiden mittasuhteiden löytäminen. Kynttilämassan, kynttilän koon ja sydänlangan pitää osua yksiin.

- Olo on vähän kuin Milla Magialla, välillä kaikki onnistuu, välillä ei, Maija Peltonen naurahtaa kahden vuosikymmenen kokemuksella.
- Kun kaikki osuu nappiin, sydänlangan pää palaa samaa tahtia kuin kynttiläkin. Silloin kynttilää ei tarvitse mitenkään hoivailla.
Pöytäkynttilöitä Peltonen vinkkaa polttamaan kerralla niin pitkään, että sula massa ulottuu reunoihin asti. Näin kynttilän keskelle ei muodostu syvenevää ”kraateria”.
Turvallisin tapa sammuttaa kynttilä on tukahduttamalla. Sydänlangan voi taittaa sulaan vahaan ja nostaa heti takaisin. Näin lankaan jää valmiiksi vahakerros.
Nenä tunnistaa kynttilän raaka-aineen
Kynttilöiden yleisimmät raaka-aineet ovat steariini ja parafiini. Materiaalin saattaa tunnistaa haistelemalla. Puhtaassa steariinissa on perinteinen ”kynttilän tuoksu”. Hyvälaatuinen parafiinikynttilä taas ei tuoksu millekään. Huonosti puhdistettu parafiini taas tuoksuu pahalle.
Laadukas kynttilä palaa tasaisesti, savuttamatta ja loppuun asti. Sydänlangan päähän kertyvä musta kökkäre kertoo siitä, että kynttilässä on kuona-aineita.
- Yleisin syy kynttilän savuttamiseen on huonolaatuinen parafiini. Steariini on palo-ominaisuuksiltaan keskimäärin parempaa, Maija Peltonen kertoo.
Steariini on palo-ominaisuuksiltaan keskimäärin parempaa
Tuikkukynttilät tehdään yleensä parafiinista. Esimerkiksi iso suomalainen kynttilänvalmistaja Suomen Kerta kertoo käyttävänsä parafiinia ja steariinia kynttilätuotannossaan suunnilleen yhtä paljon. Yhtiö tekee mm. Havi-kynttilöitä sekä jonkin verran kynttilöitä kaupan omille merkeille.
Raaka-aineet käyttäytyvät eri tavalla
Steariini ja parafiini käyttäytyvät eri tavoin myös palaessaan.
- Steariinikynttilä pysyy suorana eikä sen malli muutu, Peltonen kertoo.
- Parafiininen kynttilä taas muuttuu sulaessaan pehmeäksi ja se voi pehmetä myös auringon paahteessa. Parafiinikynttilän varressa valo hohtaa, läpikuultamattomassa steariinissa eri niinkään, Peltonen selventää eroja.
Maija Peltonen käyttää itse eniten parafiinin ja steariinin seosta. Se sopii parhaiten hänen muotokynttilöihinsä.
Soijavaha on muodikas raaka-aine. Se on kuitenkin muotokynttilöihin liian pehmeää, joten siitä Peltosella ei ole kokemusta. Hänen mukaansa raaka-aineiden kuningas on mehiläisvaha.
- Mehiläisvaha on kovaa ja palaa kauniisti. Mutta mehiläiset tuottavat sitä vain oman määränsä ja se on siksi kallista, kynttiläntekijä kertoo.
Parafiini syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, joten se ei ole uusiutuva raaka-aine. Steariini voi olla eläinperäistä, esimerkiksi teurasjätteeksi jäävää talia ja vastaavaa pidetään uusiutuvana luonnonvarana. Kasvisperäistä steariinia tehdään palmuöljystä.
Muutamilla kaupan kynttilämerkeillä on pakkauksessa vihreä joutsenmerkki. Tämä pohjoismainen ympäristömerkki annetaan vain kynttilöille, joiden raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia. Palmuöljyä saa olla, mutta sitä ei saa tuottaa uhanalaisissa metsissä.
Ammattilaiset turvavinkit
- Riittävän iso, palamaton alusta kynttilöiden alle.
- Laita kynttilät riittävän etäälle toisistaan.
- Varo kuvilla päällystettyjä kynttilöitä - kuva ja sen liima roihuavat helposti liekkiin
Pienhiukkasia syntyy aina
Kynttilät eivät ole sisäilmaongelmien suurin aiheuttaja. Silti ne tuottavat aina pienhiukkasia. Hiukkaspäästöistä huolestuneelle kynttiläpakkauksen joutsenmerkki on hyvä apu, sillä se asettaa rajoja nokipäästöille ja ylimääräisille lisäaineille. Tuoksukynttilät eivät joutsenmerkkiä voi saada.
Terveille ihmisille kynttilöiden "kohtuukäytöstä" ei ole valtavaa haittaa. Mutta allergikon ja astmaatikon kannattaa aina polttaa kynttilät ulkona. Puhtaimmin palaa kynttilä, joka on tehty puhtaista raaka-aineista. Kynttiläntekijä Maija Peltonen kertoo, miksi hintalappua kannattaa katsoa.
- Kynttilän laatua ei oikeastaan näe päältä. Mutta jos kynttilä on kovin halpa, se ei voi olla kovin hyvä.