Reijo Perälä
Yle
”Kaikilla sitä ruista ja rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen”, sanoo Armas Nyman. Mutta millainen on Armas Nymanin Suomi ja mitä hän miettii itsenäisyydestä?
Vuonna 1989 tallennetussa ohjelmassa Armas Nyman muistelee mustalaisten kiertolaiselämää ja pohtii suhdettaan itsenäiseen Suomeen.
Noin tuhat romania eli yli kolmannes Suomen romaneista asui sodassa menetetyssä Karjalassa ja joutui lähtemään evakkoon 430 000 muun suomalaisen mukana. Myös Nymanin perhe joutui evakkotaipaleelle Karjalan kannakselta talvisodan seurauksena. ”Se oli Karjalan mustalaisille kova paikka”, Armas Nyman sanoo.
Jatkosodan aikana Armas Nyman oli muiden mukana puolustamassa Suomea mm. Syvärillä. Sotilasarvoltaan hän oli rakuuna. ”Kaikki romanit lähtivät rintamalle niin kuin muutkin suomalaiset.”
Sotaan osallistuminen oli romanimiehille itsestäänselvyys. Talvi- ja jatkosotaan osallistui yli 300 romanimiestä, joista yli 60 miestä menetti henkensä. Helsingin Hietaniemen hautausmaalla on sodassa kaatuneiden romanien muistomerkki. Se on maailman ainoa muistomerkki, joka on pystytetty sotaan osallistuneiden romanien kunniaksi.
Romanit ovat olleet keskiajalta lähtien eli 500 vuoden ajan osa suomalaista yhteiskuntaa. Sopeutuminen on ollut monesti vaikeaa ennakkoluulojen vuoksi. Myös Armas Nyman sanoo, että sodan jälkeen tuli tunne, ettei heitä enää tarvita.
Puhelimessa saatettiin luvata työpaikka, mutta kun mies meni paikalle, tie nousi pystyyn. ”Jaa, tämähän onkin musta mies. Ei meillä ole teille töitä.”
Armas Nymanin mielestä kiertelevässä mustalaiselämässä oli oma hohtonsa. Mustalaisperheillä oli omat reviirinsä, joiden alueilla kuljettiin ja yövyttiin tuttavataloissa. ”Suurinta rikkautta oli vapaus.”
Suhtautuminen mustalaisiin on muuttunut myönteisemmäksi, vaikka ennakkoluuloja yhä on. ”Meitä värillisiä on Suomessa paljon, mutta suomalaisia me olemme kaikki”, hän sanoo.
Katso myös
- Minä olen mustalainen
- Suomen romanien tuntematon sota
- Romanilasten lapsuus lastenkodissa
- Romanit yhteiskunnan ulkopuolella
- Romanit uskossa - kiitos Herra!
- Laulava heimo
- Hortto Kaalo: Kauan sitten
- Anette ottaa romanihameen
- Taisto Tammi oli Suomen ensimmäinen romanitähti
- Romanit, Wikipedia (fi.wikipedia.org)
- Romanit Suomessa, Opetushallitus (wayback.archive.org)
- Romanit.fi: 1939 – 1945 - synkkä vainon aika (romanit.fi)
