Hyppää pääsisältöön

Sovitetut toiveet: joululauluja toisin kuin tavallisesti

Sovitetut toiveet -ohjelman vuoden 2010 joulujaksossa perinteisten joululaulujen variaatiot venyivät punkista saksalaiseen schlageriin. Moni soittaja toivoi inhoamiaan joululauluja joko muokattavaksi mahdollisimman kuunneltaviksi tai raiskatuiksi entistä kamalammiksi versioiksi.Artikkeliin on koottu kaikki ohjelmassa kuullut kappaleet omiksi klipeikseen. Liki kahden tunnin ohjelma on kuunneltavissa myös kokonaisuudessaan juontoineen ja yleisötoiveineen.

Minna Lindgrenin juontaman erikoisjakson aloitti studio-orkesterin tulkinta 1940-luvun Here Comes Santa Claus -klassikosta.

Intron jälkeen siirryttiin yleisötoiveisiin. Joulun 2010 ylivoimaisesti toivotuin kappale oli Juice Leskisen Sika, joka esitettiin peräti viidellä eri musiikkityylillä. Erikoismaininnan ansaitsee kappaleen punk-osuuden aloittava soolo, joka toteutettiin sauvasekoittimella. Sika oli myös ohjelman encorena, jolloin kyseistä sooloa venytettiin entisestään.

Varsin kiintoisa versio syntyi myös Nyt joulun valkeat välkkyy -kappaleesta, kun sitä maustettiin irlantilaisella kansanmusiikilla. Samaa voidaan sanoa Oi jouluyöstä, jota taustoitettiin Sibeliuksen viulukonsertolla.

Myös muita joululauluja sorvattiin suoraan muiden tunnettujen kappaleiden sävelurille. Ensimmäinen tällaisista oli On hanget korkeat nietokset/Sunnuntaiaamuna, ja toinen taas En etsi valtaa loistoa/Kesäillan valssi.

Kenties erikoisin uudelleensovituksista oli Sydämeeni joulun teen, joka soitettiin röllipeikon tyyliin — mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakin. Versiossa kaikuu osasia Tonttujen jouluyön korvamatomaisesta tip-tap-kertosäkeestä.

Tonttujen juhlayö sai myös kokonaisuudessaan oman uudelleentulkintansa. Ralliin yhdisteltiin eri tanssimusiikkityylejä jivestä valssiin ja Rondeauhun.

Zacharias Topeliuksen runoon pohjautuva Sylvian joululaulu on valittu vuosien varrella usein Yleisradion äänestyksissä kaikkien aikojen kauneimmaksi joululauluksi. Vuoden 2010 aaton-aaton-aattona sen isänmaallista sanomaa julistettiin räpäten.

Toinen lintuteemainen joululaulu, Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna, taas onnistuttiin venyttelemään kokoaskelsävelille.

Ohjelman menevimmästä kyydistä vastasi ikiklassikko Nisse-polkka. Instrumentaaliversio kiihtyi Rock Around the Clockin tahdeilla astetta riehakkaammaksi. Kaikki kauniit muistot -veisu komppasi tätä tyylillisesti hienosti, kun sen tyylilajiksi valikoitui humppa.

Uskonnollissävytteinen Heinillä härkien kaukalon taas haki muotoaan myhäilevänä jazzina. Todella yllättävä versio saatiin mielipiteitä vuodesta toiseen jakavasta Joulumaa-klassikosta. Imeläksikin haukuttu kappale muovattiin saksalaiseksi schlageriksi.

Ohjelman lopuksi kuultiin vielä Tuikkikaa oi joulun tähdet mahdollisimman räkäisenä bluesina sekä suosikkiveisu Joulupukki, joka wagneriaisittain esitettynä kasvoi jopa mahtipontisen uhkaavaksi vuorolaulannaksi.

Ennen encorea kuultiin vielä Frank Sinatran tulkitsemana tunnettu Have Yourself A Merry Little Christmas. Ikoninen kasinoluritus yhdistettiin Toto-yhtyeen tutuiksi tekemiin maneereihin.

Tietolaatikko

Studiorokesterissa
Laulusolisteina Maria Ylipää ja Petteri Salomaa
Lenni-Kalle Taipale, piano ja kosketinsoittimet
Jari Nieminen, kitara
Timo Ahtinen, basso
Sami Kuoppamäki, lyömäsoittimet
Jaakko Kuusisto, viulu ja kosketinsoittimet
Ohjelman juonsi Minna Lindgren

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.