Hyppää pääsisältöön

Sovitetut toiveet: joululauluja toisin kuin tavallisesti

Sovitetut toiveet -ohjelman vuoden 2010 joulujaksossa perinteisten joululaulujen variaatiot venyivät punkista saksalaiseen schlageriin. Moni soittaja toivoi inhoamiaan joululauluja joko muokattavaksi mahdollisimman kuunneltaviksi tai entistä kamalammiksi versioiksi. Artikkeliin on koottu kaikki ohjelmassa kuullut kappaleet omiksi klipeikseen. Liki kahden tunnin ohjelma on kuunneltavissa myös kokonaisuudessaan juontoineen ja yleisötoiveineen.

Minna Lindgrenin juontaman erikoisjakson aloitti studio-orkesterin tulkinta 1940-luvun Here Comes Santa Claus -klassikosta.

Intron jälkeen siirryttiin yleisötoiveisiin. Joulun 2010 ylivoimaisesti toivotuin kappale oli Juice Leskisen Sika, joka esitettiin peräti viidellä eri musiikkityylillä. Erikoismaininnan ansaitsee kappaleen punk-osuuden aloittava soolo, joka toteutettiin sauvasekoittimella. Sika oli myös ohjelman encorena, jolloin kyseistä sooloa venytettiin entisestään.

Varsin kiintoisa versio syntyi myös Nyt joulun valkeat välkkyy -kappaleesta, kun sitä maustettiin irlantilaisella kansanmusiikilla. Samaa voidaan sanoa Oi jouluyöstä, jota taustoitettiin Sibeliuksen viulukonsertolla.

Myös muita joululauluja sorvattiin suoraan muiden tunnettujen kappaleiden sävelurille. Ensimmäinen tällaisista oli On hanget korkeat nietokset/Sunnuntaiaamuna, ja toinen taas En etsi valtaa loistoa/Kesäillan valssi.

Kenties erikoisin uudelleensovituksista oli Sydämeeni joulun teen, joka soitettiin röllipeikon tyyliin — mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakin. Versiossa kaikuu osasia Tonttujen jouluyön korvamatomaisesta tip-tap-kertosäkeestä.

Tonttujen juhlayö sai myös kokonaisuudessaan oman uudelleentulkintansa. Ralliin yhdisteltiin eri tanssimusiikkityylejä jivestä valssiin ja Rondeauhun.

Zacharias Topeliuksen runoon pohjautuva Sylvian joululaulu on valittu vuosien varrella usein Yleisradion äänestyksissä kaikkien aikojen kauneimmaksi joululauluksi. Vuoden 2010 aaton-aaton-aattona sen isänmaallista sanomaa julistettiin räpäten.

Toinen lintuteemainen joululaulu, Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna, taas onnistuttiin venyttelemään kokoaskelsävelille.

Ohjelman menevimmästä kyydistä vastasi ikiklassikko Nisse-polkka. Instrumentaaliversio kiihtyi Rock Around the Clockin tahdeilla astetta riehakkaammaksi. Kaikki kauniit muistot -veisu komppasi tätä tyylillisesti hienosti, kun sen tyylilajiksi valikoitui humppa.

Uskonnollissävytteinen Heinillä härkien kaukalon taas haki muotoaan myhäilevänä jazzina. Todella yllättävä versio saatiin mielipiteitä vuodesta toiseen jakavasta Joulumaa-klassikosta. Imeläksikin haukuttu kappale muovattiin saksalaiseksi schlageriksi.

Ohjelman lopuksi kuultiin vielä Tuikkikaa oi joulun tähdet mahdollisimman räkäisenä bluesina sekä suosikkiveisu Joulupukki, joka wagneriaisittain esitettynä kasvoi jopa mahtipontisen uhkaavaksi vuorolaulannaksi.

Ennen encorea kuultiin vielä Frank Sinatran tulkitsemana tunnettu Have Yourself A Merry Little Christmas. Ikoninen kasinoluritus yhdistettiin Toto-yhtyeen tutuiksi tekemiin maneereihin.

Tietolaatikko

Studiorokesterissa
Laulusolisteina Maria Ylipää ja Petteri Salomaa
Lenni-Kalle Taipale, piano ja kosketinsoittimet
Jari Nieminen, kitara
Timo Ahtinen, basso
Sami Kuoppamäki, lyömäsoittimet
Jaakko Kuusisto, viulu ja kosketinsoittimet
Ohjelman juonsi Minna Lindgren

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa