Hyppää pääsisältöön

Sovitetut toiveet: joululauluja toisin kuin tavallisesti

Sovitetut toiveet -ohjelman vuoden 2010 joulujaksossa perinteisten joululaulujen variaatiot venyivät punkista saksalaiseen schlageriin. Moni soittaja toivoi inhoamiaan joululauluja joko muokattavaksi mahdollisimman kuunneltaviksi tai entistä kamalammiksi versioiksi. Artikkeliin on koottu kaikki ohjelmassa kuullut kappaleet omiksi klipeikseen. Liki kahden tunnin ohjelma on kuunneltavissa myös kokonaisuudessaan juontoineen ja yleisötoiveineen.

Minna Lindgrenin juontaman erikoisjakson aloitti studio-orkesterin tulkinta 1940-luvun Here Comes Santa Claus -klassikosta.

Intron jälkeen siirryttiin yleisötoiveisiin. Joulun 2010 ylivoimaisesti toivotuin kappale oli Juice Leskisen Sika, joka esitettiin peräti viidellä eri musiikkityylillä. Erikoismaininnan ansaitsee kappaleen punk-osuuden aloittava soolo, joka toteutettiin sauvasekoittimella. Sika oli myös ohjelman encorena, jolloin kyseistä sooloa venytettiin entisestään.

Varsin kiintoisa versio syntyi myös Nyt joulun valkeat välkkyy -kappaleesta, kun sitä maustettiin irlantilaisella kansanmusiikilla. Samaa voidaan sanoa Oi jouluyöstä, jota taustoitettiin Sibeliuksen viulukonsertolla.

Myös muita joululauluja sorvattiin suoraan muiden tunnettujen kappaleiden sävelurille. Ensimmäinen tällaisista oli On hanget korkeat nietokset/Sunnuntaiaamuna, ja toinen taas En etsi valtaa loistoa/Kesäillan valssi.

Kenties erikoisin uudelleensovituksista oli Sydämeeni joulun teen, joka soitettiin röllipeikon tyyliin — mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakin. Versiossa kaikuu osasia Tonttujen jouluyön korvamatomaisesta tip-tap-kertosäkeestä.

Tonttujen juhlayö sai myös kokonaisuudessaan oman uudelleentulkintansa. Ralliin yhdisteltiin eri tanssimusiikkityylejä jivestä valssiin ja Rondeauhun.

Zacharias Topeliuksen runoon pohjautuva Sylvian joululaulu on valittu vuosien varrella usein Yleisradion äänestyksissä kaikkien aikojen kauneimmaksi joululauluksi. Vuoden 2010 aaton-aaton-aattona sen isänmaallista sanomaa julistettiin räpäten.

Toinen lintuteemainen joululaulu, Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna, taas onnistuttiin venyttelemään kokoaskelsävelille.

Ohjelman menevimmästä kyydistä vastasi ikiklassikko Nisse-polkka. Instrumentaaliversio kiihtyi Rock Around the Clockin tahdeilla astetta riehakkaammaksi. Kaikki kauniit muistot -veisu komppasi tätä tyylillisesti hienosti, kun sen tyylilajiksi valikoitui humppa.

Uskonnollissävytteinen Heinillä härkien kaukalon taas haki muotoaan myhäilevänä jazzina. Todella yllättävä versio saatiin mielipiteitä vuodesta toiseen jakavasta Joulumaa-klassikosta. Imeläksikin haukuttu kappale muovattiin saksalaiseksi schlageriksi.

Ohjelman lopuksi kuultiin vielä Tuikkikaa oi joulun tähdet mahdollisimman räkäisenä bluesina sekä suosikkiveisu Joulupukki, joka wagneriaisittain esitettynä kasvoi jopa mahtipontisen uhkaavaksi vuorolaulannaksi.

Ennen encorea kuultiin vielä Frank Sinatran tulkitsemana tunnettu Have Yourself A Merry Little Christmas. Ikoninen kasinoluritus yhdistettiin Toto-yhtyeen tutuiksi tekemiin maneereihin.

Tietolaatikko

Studiorokesterissa
Laulusolisteina Maria Ylipää ja Petteri Salomaa
Lenni-Kalle Taipale, piano ja kosketinsoittimet
Jari Nieminen, kitara
Timo Ahtinen, basso
Sami Kuoppamäki, lyömäsoittimet
Jaakko Kuusisto, viulu ja kosketinsoittimet
Ohjelman juonsi Minna Lindgren

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.