Hyppää pääsisältöön

Tutustu valtiopäivärakennuksiin

Valtiopäivärakennukset kartalla.
Valtiopäivärakennukset kartalla. Kuva: Markku Lyytinen/Yle. Valtiopäivärakennukset kartalla. Kuva: Markku Lyytinen/Yle. Valtiopäivät,kartat,Suomi,peruskartta

Parlamenttirakennusten symboliikka kertoo maamme valtiollisesta kehityksestä. Valtiopäivätoimintaan liittyvissä rakennuksissa näkyy Ruotsin vallan kausi, Venäjän vallan kausi ja lopulta itsenäisen Suomen aika.

Kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, alettiin senaatintoria ja sen ympäristöä rakentaa näyttäväksi.

Eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Ritarihuoneesta, Säätytalosta, Valtioneuvoston linnasta ja Eduskuntatalosta sekä kahdesta puretuista valtiopäivärakennuksesta.

Videon kesto on 9'30 minuuttia.


Ritarihuone.
Ensimmäinen valtiopäivärakennus, jossa kokoontuivat kaikki säädyt vuoden 1863 valtiopäiville. Rakennus toimi aatelissäädyn kokoontumispaikkana ja on edelleen aatelissukujen käytössä.

Säätytalo. Rakennus valmistui vuonna 1891 ja siitä tuli aatelittomien säätyjen kokoontumispaikka. Nykyään Säätytalo tunnetaan paikkana, jossa järjestetään Suomen hallitusneuvottelut.

Vapaapalokunnan talo. Eduskunta kokoontui talossa neljä vuoden ajan vuosina 1907-10 ja siirtyi sen jälkeen samalla kadulla olleeseen Heimolan taloon. Talo purettiin 1960-luvulla.

Heimolan talo. Eduskunta kokoontui siellä vuosina 1911-1930. Rakennus kävi ahtaaksi, koska valiokunnat eivät mahtuneet työskentelemään siellä. Talo purettiin vuonna 1969. Nykyisen Heimolan Kiinteistö Oy:n kerrostasanteella on kyltti, joka kertoo siitä, että eduskunta hyväksyi Heimolan talossa itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. 

Valtioneuvoston linna (Senaatintalo). Linna rakennettiin alunperin Suomen senaattia varten, joka toimi tiloissa 1822-1918. Senaatintalosta tuli itsenäistymisen myötä Valtioneuvoston linna. Siellä toimii pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerin virasto ja osa valtiovarainministeriötä.

Eduskuntatalo. Eduskunta päätti vuonna 1925 rakentaa itsenäiselle Suomelle uuden parlamenttirakennuksen Arkadianmäelle. Rakennus valmistui vuonna 1931. Eduskuntatalosta puuttuvat historialliset patsaat, joita kaikki eivät ehkä hyväksyisi. Sisätiloissa on paljon kuvastoa, joka liittyy agraariyhteiskuntaan.

Tutustu Senaatintorilla olevaan veistosryhmään

Mihin liittyvät Lex, Labor, Pax ja Lux?

Senaatintorilla on Walter Runebergin toteuttama patsas, johon kuuluu keisari Aleksanteri II:n hahmo sekä neljä allegorista veistoryhmää. Patsaan jalustassa on vuosiluku 1863, joka kertoo valtiopäivätoiminnan alkamisesta 54 vuoden jälkeen.

Keisari Aleksanteri II pitämässä puhetta vuoden 1863 valtiopäivillä.

Jalustan eteläsuunnalla on oikeuden jumalatar ja leijona (Laki-Lex).

Yliopistoa vastapäätä on maanviljelijäpariskunta, kirves, sirppi ja viljalyhde (Työ-Labor).

Valtioneuvostoa vastapäätä on spektroskooppia pitelevä jumalatar, joka symbolisoi tieteitä sekä kerubi, jolla on lyyra (Valo-Lux).


Tuomiokirkkoa vastapäätä on kyyhkysten ympäröimä rauhan jumalatar (Rauha-Pax)

Suurkirkon pylväät, taustalla Valtioneuvoston linna. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.

Suurkirkon pylväät, taustalla Valtioneuvoston linna. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.Suurkirkon pylväät, taustalla Valtioneuvoston linna. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.
Vapaapalokunnan talo (myöhemmin ns. Kestikartanon talo) sijaitsi Hakasalmenkadulla (nykyisin paikalla on WTC, Keskuskatu). Kuva: Museovirasto/Yle.

Vapaapalokunnan talo (myöhemmin ns. Kestikartanon talo) sijaitsi Hakasalmenkadulla (nykyisin paikalla on WTC,Keskuskatu). Kuva: Museovirasto/YleVapaapalokunnan talo (myöhemmin ns. Kestikartanon talo) sijaitsi Hakasalmenkadulla (nykyisin paikalla on WTC, Keskuskatu). Kuva: Museovirasto/Yle.
Entinen Heimolan talo ja nykyinen Heimolan Kiinteistö Oy. Kuva: Otava/Yle.

Entinen Heimolan talo ja nykyinen Heimolan Kiinteistö Oy. Kuva: Otava/Yle.Entinen Heimolan talo ja nykyinen Heimolan Kiinteistö Oy. Kuva: Otava/Yle.
Ritarihuone. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.

Ritarihuone. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.Ritarihuone. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.
Säätytalo. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.

Säätytalo. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.Säätytalo. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.
Eduskuntatalo. Kuva: Venla Lindström/Yle.

Eduskuntatalo. Kuva: Venla Lindström/Yle.Eduskuntatalo. Kuva: Venla Lindström/Yle.
Heimolan kiinteistön porrastasanteen kivitaulu muistuttaa merkittävästä päätöksestä.

Heimolan kiinteistön porrastasanteen kivitaulu muistuttaa merkittävästä päätöksestä. Heimolan kiinteistön porrastasanteen kivitaulu muistuttaa merkittävästä päätöksestä.

Teksti ja video: Rita Trötschkes/Yle.   Vuosi: 2013.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?