Hyppää pääsisältöön

Pornotähti Henry Saari kohotti Suomi-kuvaa siniristiuikkareissa

Henry Saaren julkkisura alkoi kauneuskisasta ja seurustelusta juontajamissi Marika Saukkosen kanssa. Kauniskasvoista mallipoikaa eivät kaikki suomalaismiehet arvostaneet, mutta kun Saari paljasti piilevät kykynsä pornoelokuvissa, hänestä tuli monen äijän idoli. Vuonna 1998 häntä kutsuttiin jo "seksiteollisuuden suureksi suomalaiseksi ikoniksi".

Tietolaatikko

Henry Saari jäi vuonna 2003 työkyvyttömyyseläkkeelle polvivamman tähden. Kauko Röyhkä on tehnyt hänestä kirjan Henry ja minä (Like 2004).

Henry Saari (s. 1964) nousi julkisuuteen voitettuaan Mr. Finland 1993 -kilpailun. Vuonna 1994 hän esiintyi Marika Saukkosen kanssa Tuttu juttu -ohjelmassa, jonka tuntemisleikissä julkkispari saavutti huipputuloksen juontajien suosiollisella avunannolla.

Ohjelman yleisökysymys liikkuu jo enteellisesti erotiikan alueella: "Mistä teillä tietää, että tänään on se yö?" Henryn mukaan tilanteen huomaa siitä, että hän on hyvällä päällä.

Julkkisura ja vähäiset mallintyöt eivät elättäneet, ja vuonna 1995 Saari otti vastaan roolitarjouksen ulkomaisessa pornofilmissä. Kolme vuotta myöhemmin "Henry the Greatin" uusi ura tunnettiin hyvin kotimaassakin.

Ajankohtainen Kakkonen kävi Hollywoodissa seuraamassa Saaren uuden "dokumentaarisen pornoelokuvan" valmistumista. Päivän kohtaus on tarkoitus kuvata San Bernardinon vuorilla, mutta paikalle tupsahtanut lehmipaimen keskeyttää hyvään alkuun päässeen toiminnan.

Kaken pesulan haastattelussa Henry Saari muistelee, miten vaikeaa oli pärjätä miesmissinä "vanhoillisessa ja ahdasmielisessä" Suomessa. Haastattelun aikoihin hän on esiintynyt seitsemässä pornoelokuvassa. Malliaikoinaan häntä saatettiin "homotella", nyttemmin miehet pyytelivät häneltä nimikirjoituksia käsivarsiinsa.

Tätä nykyä Saari myös tuotti pornoa itse ja haaveili saavansa elokuvansa joskus myyntiin myös tavallisiin kioskeihin ja kauppoihin. Valtion elokuvatarkastamo oli juuri päästänyt yhden hänen filmeistään läpi sensuurista.

Aikuisviihdetähti luovuttaa Kaken pesulan pyykättäväksi tilaustyönä valmistetut siniristi-uikkarinsa, joiden vaikutuksesta Suomi-kuvaan oli kuulemma jo kohuttu.

Pehmeä machomies

Kaken pesulan keskusteluosuudessa pohditaan miehen suhdetta itseensä, naiseen ja muihin miehiin. Ohjaaja Jussi Parviainen luonnehtii Henry Saarta sukupuolirajat ylittäväksi "valtaisaksi esteetiksi".

Saari itse uskoo edustavansa joillekin äärimmäistä miehisyyttä, toisillle taas esteettisyyttä ja pehmeitä arvoja, jotka on perinteisesti yhdistetty naisellisuuteen. Hän arvelee ruumiillistavansa monen miehen fantasioita, vaikkeivät he todellisuudessa hänen asemassaan toivoisi olevansakaan.

Myös kirjallisuustutkija Markku Soikkeli tohtii epäillä, kuinka moni haluaisi Saaren housuihin. Naiset sen sijaan suhtautuvat tähän suopeammin, koska kykenevät ironiaan ja näkevät Saaressa "hauskan version machomiehen arkkityypistä".

Terapeutti-kirjailija Tommy Hellsteniä kiinnostaa, miten Henry Saaren sielu voi. Saari kummastelee, miksi pornonäyttelijän sielun pitäisi voida sen huonommin kuin muidenkaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.