Hyppää pääsisältöön

Pornotähti Henry Saari kohotti Suomi-kuvaa siniristiuikkareissa

Henry Saaren julkkisura alkoi kauneuskisasta ja seurustelusta juontajamissi Marika Saukkosen kanssa. Kauniskasvoista mallipoikaa eivät kaikki suomalaismiehet arvostaneet, mutta kun Saari paljasti piilevät kykynsä pornoelokuvissa, hänestä tuli monen äijän idoli. Vuonna 1998 häntä kutsuttiin jo "seksiteollisuuden suureksi suomalaiseksi ikoniksi".

Tietolaatikko

Henry Saari jäi vuonna 2003 työkyvyttömyyseläkkeelle polvivamman tähden. Kauko Röyhkä on tehnyt hänestä kirjan Henry ja minä (Like 2004).

Henry Saari (s. 1964) nousi julkisuuteen voitettuaan Mr. Finland 1993 -kilpailun. Vuonna 1994 hän esiintyi Marika Saukkosen kanssa Tuttu juttu -ohjelmassa, jonka tuntemisleikissä julkkispari saavutti huipputuloksen juontajien suosiollisella avunannolla.

Ohjelman yleisökysymys liikkuu jo enteellisesti erotiikan alueella: "Mistä teillä tietää, että tänään on se yö?" Henryn mukaan tilanteen huomaa siitä, että hän on hyvällä päällä.

Julkkisura ja vähäiset mallintyöt eivät elättäneet, ja vuonna 1995 Saari otti vastaan roolitarjouksen ulkomaisessa pornofilmissä. Kolme vuotta myöhemmin "Henry the Greatin" uusi ura tunnettiin hyvin kotimaassakin.

Ajankohtainen Kakkonen kävi Hollywoodissa seuraamassa Saaren uuden "dokumentaarisen pornoelokuvan" valmistumista. Päivän kohtaus on tarkoitus kuvata San Bernardinon vuorilla, mutta paikalle tupsahtanut lehmipaimen keskeyttää hyvään alkuun päässeen toiminnan.

Kaken pesulan haastattelussa Henry Saari muistelee, miten vaikeaa oli pärjätä miesmissinä "vanhoillisessa ja ahdasmielisessä" Suomessa. Haastattelun aikoihin hän on esiintynyt seitsemässä pornoelokuvassa. Malliaikoinaan häntä saatettiin "homotella", nyttemmin miehet pyytelivät häneltä nimikirjoituksia käsivarsiinsa.

Tätä nykyä Saari myös tuotti pornoa itse ja haaveili saavansa elokuvansa joskus myyntiin myös tavallisiin kioskeihin ja kauppoihin. Valtion elokuvatarkastamo oli juuri päästänyt yhden hänen filmeistään läpi sensuurista.

Aikuisviihdetähti luovuttaa Kaken pesulan pyykättäväksi tilaustyönä valmistetut siniristi-uikkarinsa, joiden vaikutuksesta Suomi-kuvaan oli kuulemma jo kohuttu.

Pehmeä machomies

Kaken pesulan keskusteluosuudessa pohditaan miehen suhdetta itseensä, naiseen ja muihin miehiin. Ohjaaja Jussi Parviainen luonnehtii Henry Saarta sukupuolirajat ylittäväksi "valtaisaksi esteetiksi".

Saari itse uskoo edustavansa joillekin äärimmäistä miehisyyttä, toisillle taas esteettisyyttä ja pehmeitä arvoja, jotka on perinteisesti yhdistetty naisellisuuteen. Hän arvelee ruumiillistavansa monen miehen fantasioita, vaikkeivät he todellisuudessa hänen asemassaan toivoisi olevansakaan.

Myös kirjallisuustutkija Markku Soikkeli tohtii epäillä, kuinka moni haluaisi Saaren housuihin. Naiset sen sijaan suhtautuvat tähän suopeammin, koska kykenevät ironiaan ja näkevät Saaressa "hauskan version machomiehen arkkityypistä".

Terapeutti-kirjailija Tommy Hellsteniä kiinnostaa, miten Henry Saaren sielu voi. Saari kummastelee, miksi pornonäyttelijän sielun pitäisi voida sen huonommin kuin muidenkaan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.