Hyppää pääsisältöön

Superblondi Satu Lappi uskoi, että jokainen voi olla julkkis

Satu Lappi oli aina haaveillut tulevansa tunnetuksi, ja valinta Vuoden naiseksi 1997 merkitsi ensimmäistä etappia tällä tiellä. Hän uskoi vilpittömästi, että jokaisella muullakin oli mahdollisuus nousta julkisuuteen, kun vain pyrki sinne kyllin tarmokkaasti.

Tietolaatikko

Satu Lappi oli pääosassa Olli Haikan dokumentissa Blondirundi, joka voitti Tampereen elokuvajuhlien yleisöpalkinnon vuonna 1998.
Lappi hankki sittemmin silikonirinnat ja poseerasi vuonna 1999 Hymyn ja Suomen Hustlerin alastonkuvissa. Hän emännöi Sanna Suutarin kanssa Nelosen realitysarjaa Gonzo-tv ja voitti Suomen turhin julkkis 1999 -äänestyksen. 2000-luvun alussa Lappi vetäytyi pois julkisuudesta.

Haastattelija Susanne Päivärinnan mukaan meneillään olevaa aikaa leimasi käsitys, ettei kukaan ole mitään, ellei ole päässyt julkisuuteen. Lappi ei allekirjoita Susanne Päivärinnan väitettä, mutta myöntää silti, ettei tahtonut olla "tavallinen kaupan kassa".

Lappi sanoo pyrkivänsä julkisuuteen kaikin mahdollisin tavoin, ei kuitenkaan esimerkiksi sängyn kautta tai muilla "epärehellisillä" keinoilla.

Vuoden nainen 1997 -kiertue järjestettiin nuhjuisissa diskoissa eri puolilla maata. Päivärintaa askarruttaa, hävettikö Lappia esiintyä uimapuvussa päihtyneiden miesasiakkaiden edessä. Tämän mielestä kaikki oli kuitenkin ollut mielettömän nastaa, eikä humalaisten huutelukaan häirinnyt. "Mä en ikinä ajattele että hävettää."

Seuraavaksi Lappi kaavailee opiskelevansa näyttelijäksi. Playboyn alastonkuviin hän ei Linda Lampeniuksen tavoin vielä tässä vaiheessa lähtisi, vaikkei hän vähäpukeisuutta sinänsä vierastanutkaan.

Rintojen muokkauksesta ei haastattelussa puhuta, mutta huuliin Lappi kyllä haluaisi silikonia. Päivärinta pitää niitä jo nyt riittävän kauniina, mutta Lappi perustelee: silikonilla huulia saisi lisää.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto