Hyppää pääsisältöön

Flunssa 3D:na - katso kuvat!

Kuva: YLE/Janne Lindroos influenssavirus soluviljelmässä

Jyllääkö tämä pöpö sisälläsi? Niitä voi olla nenänielussasi monta miljardia, solussasi 10 000, räkäpisarassa miljoonia! Ne säilyvät elimistösi ulkopuolella muutamasta minuutista muutamaan tuntiin, kaikkein sitkeimmät jopa 17 vuorokautta. Räkä on niille sopiva kasvualusta, kuivuminen myrkkyä.


Rinovirus A16 sitoutuu näin nenänielun pintasoluun. Lähde: Virusworld

Tavallisin flunssan aiheuttaja rino-virus. Sen nimi tulee latinankielisestä nenää tarkoittavasta sanasta rhino, ja se kuuluu hyvin pieniin rna-viruksiin. Rinoviruksista on yli 150 erilaista kantaa. Eri kannoilla on erilaiset kuorirakenteet, joiden avulla ne tunnistavat kohdesolunsa.


Rinovirus A14:n kuorirakenne. Lähde: Virusworld

Rinovirus A14:n sitoutumiskohta soluun löydettiin aivan hiljattain. Kohdesoluista löydettiin aivan uudenlainen vastaanottajamolekyyli, reseptori, johon rinovirus A14 iskee. Samalla selvisi syy, miksi kasvatus viljelmillä ei ole onnistunut - kyseinen reseptori puuttuu soluviljelmissä käytetyistä soluista kokonaan! Muitakin rinoviruksia on vaikea kasvattaa soluviljelmissä. Niiden diagnosointi tapahtuukin nenänielusta otetulla PCR-näytteellä, jossa virus tunnistetaan perimän perusteella.

Yleensä rinovirus aiheuttaa lievähkön flunssan nuhineen ja kurkkukipuineen sekä lievine lämpöineen. Joillakin ihmisillä on geneettinen alttius saada pneumokokki-infektio tartunnan yhteydessä. Silloin sairastuu flunssan yhteydessä useammin kyseisen bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen tai korvatulehdukseen.

Rino-viruksella on proteiinikuori, mikä saa sen tuhoutumaan paremmin hyvällä käsien saippupesulla kuin alkoholipitoisella käsihuuhteella.

Vastustuskyky kehittyy jokaista rinovirustyyppiä kohtaan erikseen. Teoriassa olisi siis mahdollista sairastaa 150 erilaista rinovirus-flunssaa, niiden lisäksi tavallista nuhakuumetta aiheuttaa viitisenkymmentä muuta virusta. Koska pöpöjä on niin paljon, on rokotteen kehittäminen flunssaa vastaan lähes mahdotonta.

Flunssan oireet syntyvät, kun virus tunkeutuu elimistöön ja aiheuttaa tulehdusreaktion. Tulehduksen välittäjäaineiden vapautuminen aiheuttaa kuumeen. Kurkkukipu syntyy, kun virus leviää soluihin ja solut tuhoutuvat pöpön valjastaessa ne omaksi kopiointitehtaakseen.

Pitkään luultiin että kaikki olennaiset flunssapöpöt on jo löydetty, mutta PCR eli perimän monistustekniikat ovat paljastaneet uusia viruksia vielä 2000-luvulla.

Influenssa aiheuttaa vakavia tautitapauksia

Flunssan kaltaisen taudinkuvan voivat aiheuttaa myös influenssavirukset. Toisaalta influenssalle tyypillistä on nopeasti alkava korkea kuume, kovat nivelkivut ja joskus se aiheuttaa pahoja jälkitauteja.

Influenssavirukset muuntuvat nopeasti ja voivat aiheuttaa hyvinkin vakavia tautimuotoja. Vaikein tilanne on silloin, jos influenssavirus on sekä tehokkaasti leviävä että vakavan sairauden aiheuttava. Silloin kuolintapauksia on eniten.

Lieväkin influenssavirus voi olla kohtalokas, jos se pystyy leviämään hyvin moneen ihmiseen. Tavalliseen kausi-influenssaan kuolee yksi ihminen kymmenestä tuhannesta. Jos uutta influenssavirusta kohtaan ei ole vastustuskykyä, voi se tappaa paljonkin ihmisiä, vaikka kuolleisuus pysyisi samana.

Influenssavirukset menevät solun tumaan, ja kopiotuvat siellä. Niillä on lipidikuori, johon alkoholipitoinen käsihuuhde tehoaa paremmin kuin rinoviruksiin. Tutkimuksissa on havaittu, että vakavan pandemian aiheuttanut hongkongilaisvirus säilyi seteleissä tartuntakykyisenä räkään säilöttynä 17 päivää.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede