Hyppää pääsisältöön

40-vuotias mies vuonna 1972

Vuonna 1972 tehdyssä ohjelmassa 40-vuotiaat suomalaiset miehet kertovat elämästään ja ajatuksistaan. Miehet kertovat mm. iän tuomista muutoksista, vapaa-ajan viettotavoista, avioliitosta, avioerosta, kotitöistä.

Vielä 1970-luvulla suomalaisissa perheissä ajateltiin – tai ainakin miehet ajattelivat – että miehen päävastuu on taloudellisen turvan tuominen perheelle. Ohjelman haastateltavista monet miehet olivat sitä mieltä, että kodinhoidon päävastuu oli naisella. ”Koti on naisen valtakunta, jota aviomies ja isä ylläpitää ja jonne hän väsyneenä mielellään palaa” todetaan ohjelmassa.

Harrastuksista suosituin tuntui olevan kesällä kalastaminen. Urheiluharrastus oli monella 40-vuotiaalla miehellä jäänyt, vaikka 20-vuotiaana olisikin ollut aktiivinen urheilija.

Ohjelmassa todetaan, että 40-vuotias mies lähtee innolla mukaan yhdistystoimintaan. Kun lapset olivat kasvaneet isommiksi, omatunto ei enää soimannut, jos työpäivän jälkeen lähtikin yhdistyksen kokoukseen eikä kiiruhtanut kotiin auttamaan perheen äitiä lasten hoidon kanssa. Toinen vaihtoehto oli luonnollisesti jäädä ylitöihin.

1970-luvulla oma asunto, auto, kesämökki kuuluivat 40-vuotiaan miehen suunnitelmiin ja hän haluaa antaa lapsilleen paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen kuin hänellä itsellään on ollut.

Yhtä 40-vuotiasta naista kohden kuoli 1970-luvulla kolme samanikäistä miestä. Yleisimmät kuolinsyyt olivat sydän- ja verisuonitaudit, pahanlaatuiset kasvaimet, keskushermoston sairaudet ja tapaturmat. Ohjelmassa todetaan kolkosti: ”maskuliinisin kuolinsyy on keuhkosyöpä”. 1970-luvulla havaittiin myös yhteys suomalaisen miehen mielisairausalttiuden ja ansiotason nousun välillä: kun mahdollisuudet tulojen nostamiseen ovat suurimmillaan on myös mielisairausriski suurimmillaan.

Suhde naiseen on asenteellinen. Naisen työssäkäynti hyväksytään, kunhan nainen jaksaa kantaa myös päävastuun kotitöistä ja lasten kasvatuksesta. Suomalainen mies ei ole vielä 1970-luvulla tottunut siihen, että nainen on työelämässä esimiesasemassa. Mies ei vielä 1970-luvulla hevin äänestänyt naista tai muuten tukenut tämän edistymistä uralla.

Teksti: Annimaiju Pudas

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto