Hyppää pääsisältöön

Postiautolla Uudellamaalla

Poutapilvet täyttävät taivaan ja musiikkivalinta on oikea, kun keltakylkinen postiauto kiitää läpi kesäisen Uudenmaan vuonna 1968 valmistuneessa lyhytfilmissä. Carl-Erik Creutz selostaa.

Tietolaatikko

Fennada-Filmi valmisti 1960—1970-luvuilla Posti- ja lennätinlaitokselle useita maakunnallisia lyhytfilmejä.

"On varhainen kesäaamu. Helsingin pääpostissa on työskennelty läpi yön, postiauto toisensa jälkeen on kuormannut kirjeitä, sanomalehtiä ja paketteja, ottanut matkustajansa ja jättänyt pääkaupungin taakseen." Keltakylkinen ajokki aloittaa matkansa Uudellamaalla.

Ensiksi suunnataan itään, Porvooseen. Kamera käy Runebergin kotona, WSOY:n kirjapainossa sekä Pernajassa, Mikael Agricolan syntysijoilla. Porvoosta jatketaan Orimattilaan, Erkkojen maille. Orimattilassa vaalitaan myös ikivanhaa italialaista käsityötaitoa. "Tässä neljän sukupolven näppärät sormet loihtivat perinteisiä pitsikuvioita nypylöillään."

Pyörät pyörivät ja vetävä musiikki johdattaa katsojan Tuusulaan. Vierailukohteita ovat Halosenniemi, Ainola, Aleksin Kiven kuolinmökki sekä Taaborinvuori.

Kansallisromanttisen osuuden jälkeen kamera nousee taivaalle. Lintuperspektiivin ohella filmi esittelee nyt ilmailuviestiverkoston toimintaa. Lennättimen avulla taataan myös merenkulun turvallisuus. Radioteitse kulkeva tietoliikenne hoidetaan radioasemien kautta. Kamera käy Keimolan, pääpostitalon sekä Nummelan asemilla.

Maantiellä postiauto on edennyt läntiselle Uudellemaalle. Lohjalla omenapuut kukkivat ja tehtaanpiiput savuavat. Sammatissa sijaitseva Elias Lönnrotin synnyinkoti Paikkarin torppa "todistaa jälleen kerran, ettei se kurkihirsi, jonka alla suurmiehemme ovat syntyneet, ole kovinkaan korkealla."

Sammatista suunnataan etelään ja tullaan maamme vanhimmalle ruukkialueelle. Fagervikin kartanon lisäksi kuvissa vilahtavat Mustion linna sekä Kirkniemen ja Suitian kartanot. Rannikolla piipahdetaan linnoituksissa, Raaseporin linnan raunioissa sekä Suomenlinnassa. Postiauto palaa Helsinkiin. Vielä ehditään tehdä pieni kiertokäynti kesäisessä pääkaupungissamme.

"Jälleen on aamu. Jälleen suuntaa keltakylkinen postiautomme kohti itää. Tervetuloa mukaan! Postiautot lähtevät huomennakin."

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto