1959 valmistuneessa Fennada-Filmi Juniorin lyhytfilmissä tutustutaan kuvaelmasarjan avulla Varsinais-Suomessa Perniön pitäjässä sijaitsevan Teijon kartanon ja seudun vaiherikkaaseen historiaan viikinkiajoista 1950-luvulle saakka.
Teijon tienoon merkitys suomalaisen teollisuuden kehityksessä periytyy jo 1600-luvun lopulta, kun Teijoon perustettiin 1686 Ruotsin kuninkaan luvalla rautaruukki.
Tehdasyhdyskunnan maisemaa hallitseva ruukinkartanon päärakennus valmistui 1770, vuorineuvos Johan Jakob Kijkin hallitessa ruukkia ja sen suuria tiluksia. Teijon ruukki muodostaa yhdessä lähistöllä sijaitsevien Mathildedalin ruukin ja Kirjakkalan tehtaiden kanssa yhden maamme vanhimmista teollisuuslaitoksista. Alueelle sijoittui myös ruukkiyhdyskunnan kirkko ja kauppa. Museovirasto on määritellyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Raudanvalmistuksen siirryttyä muille alueille joutuivat tehtaat vaihtamaan tuotantonsa alaa niille paremmin sopiviksi. Erilaista rauta-alan tavaraa valmistettiin napeista viikatteisiin ja puimakoneisiin saakka. Sodan jälkeen 1950-luvulla Teijon kartanon isäntäväkenä toimineen merenkulkuneuvos Antti Wihurin ja hänen puolisonsa Rakel Wihurin aikana tehdaskylän tammikujat alkoivat sykkiä uutta elämää. Paikkakunnalla elettiin voimakasta nousukautta teollisen ja henkisen toiminnan alalla.
Seudun maineikas menneisyys ei myöskään unohtunut. Rakel Wihurin aloitteesta syntyi kuvaelmasarja "Teijo vuosisatojen saatossa". Siinä seudun rikas historia elettiin uudelleen aina viikinkiajoista lähtien. Koko tehdasyhdyskunta oli kuvaelmassa mukana. Samat työntekijät, jotka vielä iltapäivällä olivat koneidensa äärellä, muuttuivat nyt kuvaelman vaatimiksi henkilöiksi. Näyttämönä oli puistoteiden risteys kartanon liepeillä ja loivasti kohoavat kirkonmäen rinteet muodostivat katsomon kesäiselle ulkoilmateatterille.
Teksti: Teuvo Niiranen
Katso myös
- Teijon kylä (fi.wikipedia.org)