Hyppää pääsisältöön

Teijon kylässä toimi rautaruukki jo 1600-luvulla

1959 valmistuneessa Fennada-Filmi Juniorin lyhytfilmissä tutustutaan kuvaelmasarjan avulla Varsinais-Suomessa Perniön pitäjässä sijaitsevan Teijon kartanon ja seudun vaiherikkaaseen historiaan viikinkiajoista 1950-luvulle saakka.

Teijon tienoon merkitys suomalaisen teollisuuden kehityksessä periytyy jo 1600-luvun lopulta, kun Teijoon perustettiin 1686 Ruotsin kuninkaan luvalla rautaruukki.

Tehdasyhdyskunnan maisemaa hallitseva ruukinkartanon päärakennus valmistui 1770, vuorineuvos Johan Jakob Kijkin hallitessa ruukkia ja sen suuria tiluksia. Teijon ruukki muodostaa yhdessä lähistöllä sijaitsevien Mathildedalin ruukin ja Kirjakkalan tehtaiden kanssa yhden maamme vanhimmista teollisuuslaitoksista. Alueelle sijoittui myös ruukkiyhdyskunnan kirkko ja kauppa. Museovirasto on määritellyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Raudanvalmistuksen siirryttyä muille alueille joutuivat tehtaat vaihtamaan tuotantonsa alaa niille paremmin sopiviksi. Erilaista rauta-alan tavaraa valmistettiin napeista viikatteisiin ja puimakoneisiin saakka. Sodan jälkeen 1950-luvulla Teijon kartanon isäntäväkenä toimineen merenkulkuneuvos Antti Wihurin ja hänen puolisonsa Rakel Wihurin aikana tehdaskylän tammikujat alkoivat sykkiä uutta elämää. Paikkakunnalla elettiin voimakasta nousukautta teollisen ja henkisen toiminnan alalla.

Seudun maineikas menneisyys ei myöskään unohtunut. Rakel Wihurin aloitteesta syntyi kuvaelmasarja "Teijo vuosisatojen saatossa". Siinä seudun rikas historia elettiin uudelleen aina viikinkiajoista lähtien. Koko tehdasyhdyskunta oli kuvaelmassa mukana. Samat työntekijät, jotka vielä iltapäivällä olivat koneidensa äärellä, muuttuivat nyt kuvaelman vaatimiksi henkilöiksi. Näyttämönä oli puistoteiden risteys kartanon liepeillä ja loivasti kohoavat kirkonmäen rinteet muodostivat katsomon kesäiselle ulkoilmateatterille.

Teksti: Teuvo Niiranen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto