Hyppää pääsisältöön

Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä

Moni väsynyt, alakuloinen ja viluinen sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa. Oikea diagnoosi viivästyy, kun lääkärit eivät suostu testaamaan kilpirauhasvaivojen varalta tai eivät osaa tulkita kilpirauhasarvoja ja potilaan oireita kokonaisuutena. Monilla vajaatoimintaan viittaavia oireita hoidetaan masennuksena.

Ongelmana huono vointi ja hyvät arvot

– On erittäin yleistä, että potilaita on hoidettu pitkään masennuksen vuoksi masennuslääkkeillä ilman, että niillä on saavutettu mitään hyötyä – useimmiten vain sivuvaikutuksia. Riittävällä kilpirauhashormonihoidolla tilanne saadaan normaalistumaan ja oireet pois, professori Matti Välimäki toteaa.

Moni tyypillisistä vajaatoiminnan oireista, kuten väsymyksestä, alakulosta ja palelemisesta, kärsivä on sitä mieltä, että lääkärit tuijottavat liian tiukasti normaaliarvoja. Voiko vajaatoimintaa sairastaa, vaikka kilpirauhaskokeet eivät anna viitettä mutta potilaan oireet viittaavat vahvasti siihen?

– Voi sairastaa. Diagnoosi on summa oireista, kliinisistä löydöksistä ja laboratorion arvoista. Mikäli oireiden ja löydösten ja tulosten välillä on epäsuhtaa, pitää miettiä, ovatko kokeiden tulokset oikeat, pitäisikö joitain mittauksia tehdä vähän paremmilla menetelmillä ja täytyisikö tutkimusarsenaalia jonkin verran laajentaa, Välimäki vastaa.

– Pitää kiinnittää huomiota viitearvojen alarajoille sijoittuviin tutkimustuloksiin. Yhdistyneenä sopiviin oireisiin ne hyvin usein merkitsevät todellista kilpirauhasen vajaatoimintaa.

– Ongelman ratkaisu on, että aloitetaan korvaushoito ja katsotaan, miten potilaan vointi kehittyy esimerkiksi puolen vuoden aikana.

Yle Akuutti

Ei vieläkään Käypä hoito -suosituksia kilpirauhassairauksiin

Kilpirauhasliitto on jo kahteen otteeseen vedonnut Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -johtoryhmään, jotta kilpirauhasen vajaatoiminnasta laadittaisiin Käypä hoito -suositus potilasohjeineen. Liitto on sitä mieltä, että perusterveydenhuollon asiantuntemus on puutteellista vajaatoiminnan diagnosoinnissa ja hoidossa.

– Joka puolelta kentältä tulee esiin samat haasteet: lääkityksen taso ei ole kunnossa, potilasta ei kuunnella ja potilaan oireita ei huomioida hoidossa, Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirronen kertoo.

– Ennen kaikkea olisi tärkeää, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta saataisiin potilasohjeistukset. Tilanne on tällä hetkellä se, että ensitieto on oikeastaan olematonta. Kun potilaalla diagnosoidaan vajaatoiminta, hän saa reseptin ja hänelle mahdollisesti kerrotaan, että kolmen kuukauden kuluttua pitää tulla kontrolliin, mutta siihen se jää.

Kilpirauhasliiton mukaan perusterveydenhuollossa on huolestuttavan puutteelliset tiedot hyvästä, oireettomuuteen johtavasta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta. Potilaat jäävät luvattoman usein vaille hoitoa, koska lääkäri ei ole osannut tulkita kilpirauhasarvoja ja potilaan oireita kokonaisuutena.

– Tässä puhutaan kuitenkin esiintyvyydeltään kansansairaudesta, joten perusterveydenhuoltoon pitäisi ehdottomasti saada lisäkoulutusta. Erityisesti sitä tarvittaisiin kilpirauhasen vajaatoiminnasta, koska vajaatoiminta on kilpirauhasongelmista se, joka hoidetaan perusterveydenhuollossa, Asta Tirronen Kilpirauhasliitosta painottaa.

Käypä hoito -johtoryhmä päätti kuitenkin jo toistamiseen parin vuoden sisällä, että kilpirauhasen sairauksista ei laadita Käypä hoito-suositusta. Kilpirauhasliitossa tiedetään, mitä tästä seuraa.

– Meille tulee liittoon kuutisensataa kontaktia vuosittain, joko puhelimitse tai sähköpostilla ja varsinkin nyt viime aikoina on huomattu, että vaikka puhelujen määrä ei ole lisääntynyt, niin puheluihin menevä aika on tuplaantunut. Ne tilanteet, joissa potilaat elävät, ovat haastavia.

Yle Akuutti

Testauksessa säästellään

Välimäki myöntää, että kilpirauhastestauksessa säästellään.

– Kilpirauhasen toimintahäiriön perusdiagnostiikka edellyttää kahden toimintakokeen tekemistä. Pitää mitata tärkeimmän kilpirauhasen tuottaman hormonin, tyroksiinin pitoisuus ja tätä tuotantoa säätelevän, aivolisäkeperäisen tyreotropiinin (TSH) pitoisuus. Hyvin usein näkee toimittavan niin, että mitataan ainoastaan TSH, jolloin puolet tiedosta jää saamatta, Välimäki kertoo.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat yksilöllisiä. Kilpirauhasen tehtävä ihmisen elimistössä on säätää aineenvaihdunta oikeanlaisille kierroksille. Tämän se tekee erittämällä tyroksiini-hormonia, joka leviää verenkierron mukana periaatteessa jokaiseen kudokseen ja elimeen. Vajaatoiminnassa tyroksiinin tuotanto vähenee ja vaikutus pieneen ja koska kilpirauhanen säätelee käytännössä jokaisen elimen toimintaa, oireita voi tulla hyvin monesta paikasta yhtä aikaa.

Välimäen mukaan yksikin merkittävä oire riittää tutkimuksen syyksi. Jos esimerkiksi väsymys ei selity unen puutteella tai unihäiriöillä, niin kilpirauhasongelmat kannattaa pitää mielessä.

– Kyllä minä väsyneeltä tutkin kilpirauhasarvot – ja teen molemmat kokeet.

Kilpirauhasliitossa ollaan sitä mieltä, että vajaatoiminta on edelleen vähätelty sairaus.

– Kilpirauhasen vajaatoiminnasta sanotaan, että se on helppo sairaus hoitaa. Minä ihmettelen, että miksi sitä ei sitten hoideta helposti ja hyvin, Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirronen penää.

Tyroksiinilääkityksestä apu enemmistölle

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan useimmiten tyroksiinilla eli T4-lääkityksellä. Tyroksiinilääkityksen aloituksen jälkeen voi mennä monia kuukausia, että lääkityksen oikea taso löydetään ja olo paranee.

– Tyroksiini on määrällisesti tärkein kilpirauhasen tuottamista hormoneista. 95 prosenttia vajaatoimintaa sairastavista voi hyvin tyroksiinilääkityksellä, kunhan annos säädetään mahdollisimman oikeaksi.

Pienellä joukolla potilaita vointi ei kuitenkaan parane riittävän tuntuisesta tyroksiiniannoksesta huolimatta.

– Noin 5 prosenttia potilaista ei tule hyvään kuntoon pelkällä tyroksiinihoidolla, vaikka annosta pyrittäisiin viimeisen päälle säätämään, ja silloin tarvitaan ns. yhdistelmähoitoa, professori, endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki toteaa.

– Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla voi olla tyroksiinin muuntumisen vaikeus. Se tarkoittaa sitä, että tyroksiini ei muunnu normaaliin tapaan vaikuttavaan T3-muotoon. Nämä potilaat voivat tarvita yhdistelmähoitoa tyroksiinilla ja trijodityroniinilla (T3-hormoni). Tyypillinen potilas on sellainen, joka riittävän tuntuisesta tyroksiiniannoksesta huolimatta kokee erityisesti keskushermosto-oireita: väsymystä, aloitekyvyttömyyttä, starttivaikeuksia tai ns. aivosumua.

Yle Tero Kyllönen

Kilpirauhasiitto: Kilpirauhaskohu voi vaarantaa potilasturvallisuuden

Kuluneen vuoden aikana on keskusteltu vilkkaasti ja värikkäästi kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnista ja hoidosta. Yksi keskustelun kuumista perunoista on se, pitäisikö kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkkeissä olla muitakin vaihtoehtoja kuin tyroksiini.

Jotkut lääkärit ovat sitä mieltä, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivät potilaat, joiden oireet eivät lievity tyroksiini- tai yhdistelmähoidolla, saattavat kärsiä ilmiöstä nimeltä rT3-dominanssi. Näille potilaille tarjotaan käänteis-T3-testausta ja hoidoksi trijodityroniini-lääkitystä (T3).

Viime kesänä kiista leimahti, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sai useampia ilmoituksia lääkäreistä, jotka kirjoittavat potilailleen T3-hormonia kilpirauhasen vajaatoimintaan. Valvira alkoi tutkia, ovatko lääkärit toimineet asianmukaisesti määrätessään potilailleen erityislupaa edellyttävää T3-hormonia kilpirauhasen vajaatoimintaan, ja päätti rajoittaa ainakin yhden lääkärin oikeuksia niin, että hän ei saa hoitaa potilaidensa kilpirauhassairauksia.

Potilas-aktivistit alkoivat puolestaan kerätä nimiä vastustaakseen Valviran aikeita puuttua lääkäreiden oikeuksiin hoitaa potilaita T3-hormonia sisältävillä ja muilla ei-perinteiseen hoitoon kuuluvilla kilpirauhaslääkkeillä.

Suomen Kilpirauhasliitossa on oltu huolissaan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyvän kohun vaikutuksista potilasturvallisuuteen. Verkossa asiasta liikkuu väärää tietoa ja eri hoitomuodot menevät siellä iloisesti sekaisin.

– Netissä on paljon tietoa ja erilaista tietoa tarjolla, mutta sitä pitäisi osata ottaa hyvin suodattaen vastaan. Ja onhan se ikävää, jos tilanne on se, että potilas ohjeistaa potilasta, niin kuin se usein netin keskustelupalstoilla on, Tirronen muistuttaa.

Mikä ihmeen rT3-dominanssi tai Wilsonin syndrooma?



Käänteis-T3-testausta tarjoavat lääkärit uskovat myös, että normaalit Suomessa käytettävät kilpirauhaskokeet näyttävät vain selvät kilpirauhasen sairaudet, mutta lievemmät vajaatoiminnan muodot jäävät diagnosoimatta ja hoitamatta, koska Suomessa ei testata käänteis-T3-hormonia (rT3).

Nämä samaiset lääkärit uskovat, että joillakin potilailla elimistö ei tuota riittävästi T3-hormonia tai se tuottaa tyroksiinista liikaa hormonin käänteistä muotoa (rT3). Tätä ongelmaa kutsutaan rT3-dominanssiksi tai ns. Wilsonin oireyhtymäksi. Endokrinologit eivät Wilsonin syndrooma -diagnoosia tunnusta ja pitävät rT3-testausta pelkkänä liiketoimintana.

– Wilsonin syndrooma ei ole sairaus ollenkaan. Se on nettiin tuotettu kuvitelma oireyhtymästä, kymmenien ellei satojen oireiden luettelo, josta jokainen potilas löytää itsensä. Mitään tieteellistä tutkimusta tämän oireyhtymän taakse ei ole löydettävissä. Sitä ei ole olemassa, professori, endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki painottaa.

Välimäen mukaan ei ole olemassa kilpirauhassairautta, joka todettaisiin vain suurentuneesta käänteis-T3-pitoisuudesta. Sen sijaan suurentunut pitoisuus voi kertoa yleissairaudesta, jota vastaan elimistön puolustautuu.

– Esimerkiksi sydänsairaus, pitkittynyt infektio, suolistosairaus ja nälkiintyminen ovat tiloja, joissa on tarkoituksenmukaista säästää energiaa ja säätää elimistön aineenvaihdunnan kierrokset mahdollisimman pieniksi. Tällaisille potilaille voi olla jopa hengenvaarallista rikkoa tätä elimistön suojamekanismia antamalla suuria määriä T3-hormonia.

– Pahimmillaan siinä voi mennä henki. Olen vastikään törmännyt nuoreen mieheen, jolla oli hyvin vaikea verisuonisairaus, josta hän oli ihmeen kaupalla selvinnyt hengissä. Tämä mies meni hakemaan vastausta kaiketi ennen kaikkea siihen, miksi hän oli saanut tämän vaikea verisuonisairauden, mutta hänen todettiinkin ”sairastavan” tätä Wilsonin syndroomaa. Hoidoksi hänelle annettiin valtavia annoksia T3-hormonia. Miehellä, jonka pulssin perussairauden vuoksi olisi pitänyt olla 40, se oli 140 ja sanomattakin on selvää, että siinä olisi voinut käydä huonosti, Välimäki huokaa.

Kilpirauhaspotilaat ansaitsevat hyvää hoitoa

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista kärsivien osa ei ole helppo. Potilaana voi olla vaikea tunnistaa, kenen lääkärin neuvoa pitäisi kuunnella, kenestä pysyä kaukana erossa, kun näkemykset kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoinnista ja hoidosta vaihtelevat niin paljon.

Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirronen sanoo ymmärtävänsä potilaiden tilannetta. Kun apua ei löydy eikä sitä saa, moni vajaatoiminnan oireista kärsivä on epätoivoinen ja ahdistunut, sillä oireet voivat olla hyvin invalidisoivia.

– Minun mielestäni se, että Wilsonin syndrooma on keskusteluttanut ja siitä haetaan selitystä ja apua, kuvastaa sitä, että meitä kilpirauhaspotilaita ei hoideta perusterveydenhuollossa riittävästi.

– Tottakai näillä potilailla on oikeus saada hyvää hoitoa, mutta potilas ei saa ajautua koekaniiniksi hoitoihin riittämättömästi perehtyneelle, mutta kokeilunhaluiselle lääkärille sen vuoksi, että hän ei ole aikaisemmassa hoitosuhteessaan saanut oikeanlaista hoitoa ja arvostavaa, kuuntelevaa ja potilasta kunnioittavaa kohtelua. Tässä on ennen kaikkea kyse potilasturvallisuudesta, Tirronen painottaa.

Myös Välimäki on sitä mieltä, että potilaan oireita pitäisi kuunnella tarkemmin.

–Sitä aina täytyy perätä, että onko näitä potilaita edes yritetty hoitaa.

Lääkärit ovat usein neuvottomia, jos potilaan oireet eivät vastaa verikokeen tuloksia. Potilaan lähettäminen psykiatrille on liian helppo ratkaisu, johon valitettavan usein päädytään.

– Pahinta, mitä endokrinologi voi tehdä, on, että potilas tulee hakemaan ongelmaansa hormonaalista selitystä ja lääkäri kehottaa jatkamaan psykiatrille. Se, että joku ottaa kerrankin tämän ihmisen vakavasti, silläkin on jo parantava vaikutus monen kohdalla, Välimäki summaa.

Professori Matti Välimäen teesit kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta

1. Kilpirauhaspotilaan on päästävä lääkärin vastaanotolle, jossa häntä kuunnellaan ja tutkitaan; puhelinkeskustelu ei riitä.

2. Vajaatoiminnan diagnostiikassa tarvitaan aina sekä seerumin vapaan tyroksiinin (T4v) että tyreotropiinin (TSH) mittaus.

3. Alakanttisiinkin arvoihin on kiinnitettävä huomiota.

4. Diagnoosi on summa oireista, löydöksistä ja laboratoriotuloksista.

5. Tarvittaessa tehdään tyroksiinihoitokoe.

6. Vajaatoiminnan hoidossa voidaan tarvita trijodityroniinia (T3) tyroksiinin (T4) rinnalla.

7. Turhiin käänteis-T3-määrityksiin uhratut rahat kannattaisi käyttää potilaan asiaa auttaviin tutkimuksiin (seerumin vapaa T3, kilpirauhasvasta-aineet, vapaa T4 luotettavimmalla menetelmällä).

Asiantuntija: MATTI VÄLIMÄKI, professori, endokrinologian erikoislääkäri


Toimittaja: TIIA NURMILAAKSO

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Dengue-kuume kaatoi Tuulikin Thaimaassa: "Muistan ajatelleeni, ettei haittaisi, vaikka kuolisin tähän."

    Kerro meille kokemuksesi lomalla sairastumisesta.

    Muistatko sen ulkomaanmatkan, kun sairastuit vatsatautiin tai joku muu tauti laittoi lomasuunnitelmat uusiksi? Epäilemättä muistat. Akuutti kerää kesän ajan teidän tarinoitanne reissussa iskeneistä taudeista, oli sitten kyse Ruotsin risteilyn pilanneesta noroviruksesta tai jostain vakavammasta matkalla iskeneestä taudista. Julkaisemme kokemuksianne Akuutin verkkosivuilla kesän jälkeen. Tuulikki Viitaniemi sairastui vuonna 2002 Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Hänen tarinansa voit lukea jo nyt.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!