Hyppää pääsisältöön

Lukukoirat kulkevat Börjen tassunjäljissä

Jos ääneen lukeminen jännittää, voi pelosta päästä eroon lukemalla lukukoiralle. Suomessa lukukoirista kuuluisin ja ensimmäinen on Hollywoodissa syntynyt maltankoira Börje.

Lukukoirailmiö on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa sitä on ollut jo 1990-luvun lopulla. Tarkoituksena on rohkaista lukemisessa epävarmaa lasta harjoittelemaan ääneen lukemista keskittyneesti kuuntelevan koiran kanssa. Koira ei korjaa tai arvostele, jos lapsi lukee hitaasti tai väärin.

Niin ikään Yhdysvalloista kotoisin on Suomen ensimmäinen lukukoira Börje, joka aloitti työnsä Espoossa Sellon kirjastossa vuonna 2011. Rauhallinen kuuntelija on tehnyt keikkaa monessa muussakin kirjastossa. Sittemmin hännänheiluttajan esimerkistä ovat innostuneet monet muutkin.

Yksiä ensimmäisiä lukukoiria on bedlingtoninterrieri Ada, joka kuuntelee Kotkan kirjastossa keskeyttämättä ja arvostelematta, kun Senna Peljo lukee ääneen. Kiharakarva on kuitenkin vielä aloittelija, mikä näkyy siinä, että se haluaa edelleen kovasti tutustua ympäristöönsä.

"Tarkoitushan olisi, että se olisi mahdollisimman paljon lapsen vieressä ja katsoisi, mitä lapsi lukee, ja tavallaan osallistuisi siihen", Adan ohjaaja Helena Lammenaho täsmentää.

Moni ääneen lukemista jännittävä haluaa tietysti lukea koiralle yksin, mutta myös ryhmät voivat hyötyä kirjastoissa päivystävistä koirista. Lagotto romagnolo Hilma on rauhoittanut maaninkalaisen koulun oppilaiden lukuhetkiä, kehuu opettaja Suvi Rämö-Tiihonen.

Hyvä lukukoira siis kuuntelee tarkkaavaisesti lapsen ääneen lukemista, ei keskeytä, eikä arvostele. Puoli seitsemässä tosin vitsailtiin, että Börje on hyvä työssään siksi, ettei se englanninkielisenä koirana ymmärrä suomea.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto