Hyppää pääsisältöön

Nelson Mandelan vapautuminen valoi toivoa Etelä-Afrikkaan

Helmikuussa 1990 Nelson Mandela astui vapauteen 27 vankilassa vietetyn vuoden jälkeen. "Nyt näemme valon, tiedämme minne olemme menossa", kiteytti tunnelmat eteläafrikkalainen Wandile Nkankula.

Mandela tuomittiin elinkautiseen vuonna 1964 syytettynä sabotaasista ja salaliitosta. Siihen mennessä Mandela oli toiminut jo 20 vuotta ANC-järjestössä, joka vastusti Etelä-Afrikassa harjoitettua rotuerottelua ja mustien syrjintää.

Mandela joutui sietämään ankaria vankilaolosuhteita ja kärsi useista terveysongelmista. Hänen asenteensa rotuerottelua kohtaan pysyi silti järkähtämättömänä eikä hän lopussakaan taipunut hallituksen sovintoehdotteluihin.

Lopulta vuonna 1990 presidentti Frederik de Klerk, joka oli aiemmin kannattanut rotuerottelua, mutta sittemmin kääntynyt apartheidia vastaan, armahti Mandelan ja laillisti ANC-puolueen toiminnan.

A-studiossa reportaasissa haastateltiin Tampereella asuvaa eteläafrikkalaissyntyistä opiskelijaa ja ANC:n jäsentä Wandile Nkankulaa, joka kertoi ettei ollut uskoa vapautumisuutista todeksi ja oli yhä ällistynyt. Hänen mukaansa Mandelan vapauttaminen oli tärkeä askel Etelä-Afrikan demokratian prosessissa.

"Nyt näemme valon, tiedämme minne olemme menossa", Wandile sanoi.

Reportaasissa nähdään myös Nelson ja hänen silloinen vaimonsa Winnie Mandela lehdistötilaisuudessa. Mandela on diplomaattinen ja sanoo ymmärtävänsä valkoisten huolen valtasuhteiden muutoksesta ja vakuuttaa, että ANC haluaa löytää ratkaisun, joka sopii sekä valkoisille että mustille.

Jutun lopussa analysoidaan myös Mandelan vapauttamisen vaikutuksia Johannesburgin pörssiin.

Kolme vuotta vapautumisensa jälkeen vuonna 1993 Mandela vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon.

Huhtikuussa 1994 Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit. Äänioikeutetuista jopa 90 prosenttia käytti äänioikeuttaan. ANC nousi suurimmaksi puolueeksi yli 60 prosentin kannatuksella. Uusi parlamentti valitsi yksimielisesti Mandelan maan uudeksi presidentiksi.

A-studion jutussa nähdään presidentti Nelson Mandela astumassa virkaansa Pretorian kaupungissa kansan juhliessa.

Mandela toimi presidenttinä vuoteen 1999 saakka. Hän onnistui luomaan yhteistä tahtoa hyvinkin vastakkaisten poliittisten ryhmien välille ja vaikutti merkittävästi myös totuuskomission perustamiseen, joka selvitti apartheidin aikaisia rikoksia.

Mandela jatkoi vahvaa vaikuttamista vielä eläkkeelle jäätyäänkin. Hän sai neljän vuosikymmenen aikana yli 250 palkintoa työstään demokratian ja tasa-arvon hyväksi. Yhdysvaltain terroristilistalta Mandela poistettiin vasta vuonna 2008.

Mandelalle on omistettu useita kappaleita, joista yksi tunnetuimpia on vuonna 1984 julkaistu ”(Free) Nelson Mandela”. Se soi myös oheisessa otteessa A-studion jutusta, joka tehtiin Mandelan 70-vuotissyntymäpäivien aikoihin.

Teksti: Heidi Sommar

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto