Hyppää pääsisältöön

Talousmies Koivisto nousi kärkikaartiin vauhdilla

Mauno Koiviston poliittinen ura oli jo 1960-luvun lopulla komeassa nousukiidossa. Rafael Paasion hallituksen valtiovarainministeri valittiin ensin 43-vuotiaana Suomen Pankin pääjohtajaksi ja kohta seuraavan hallituksen pääministeriksi

Koivistoa pidettiin puolueensa talouspoliittisena asiantuntijana, vaikka omienkin keskuudessa vierastettiin Koiviston ”kovan rahan politiikkaa”. Koivisto hoiti ministerikaudellaan devalvaation, jolla ratkaistiin vientiteollisuuden kustannusongelmat.

Myös SDP:n eduskuntaryhmässä ja erityisesti puolueen vasemmistossa Koivistoa vierastettiin. Mutta kun tyytymättömyyttä oli myös Rafael Paasion johtamistapaan, Koivisto nähtiin vaihtoehtona.

Koivisto oli valtiovarainministerinä vuosina 1966-67. Pääministerinä hän toimi ensimmäisen kauden vuosina 1968-70 ja toisen kauden vuosina 1979-82.

Kun Urho Kekkonen sairastui, Koivisto nousi vuonna 1982 laajan kansansuosion tukemana presidentiksi. Koiviston kansansuosio riitti selättämään myös Kalevi Sorsan, jolle monet tasoittelivat kuningastietä, eikä vähiten Kalevi Sorsa itse.

Oheisen ohjelman haastattelu on tehty vuonna 1967, jolloin Koivisto nimitettiin Suomen pankin pääjohtajaksi. Toimittajana on Jukka Rusi, joka 2000-luvulla nousi julkisuuteen vakoiluepäilyistään DDR:n tiedustelupalvelu Stasin hyväksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto