Hyppää pääsisältöön

Sheryl Sandberg: tee omannäköisesi ura tiedostamalla ja valitsemalla rohkeasti

Sheryl Sandberg: tee omannäköisesi ura tiedostamalla ja valitsemalla rohkeasti. Kuva: carl dwyer, stock.xchng

”Mitä Sheryl tekisi nyt?" olemme kyselleet kavereiden kesken, kun työelämässä on mahdollisuus seuraavan siirtoon tai kun pitäisi löytää ratkaisu työkriisiin. Miksi amerikkalaisesta Sherylistä on tullut kiintotähtemme?

Sheryl Sandberg, yksi Facebookin johtajista, on listannut kirjaansa Lean in – naiset ja menestymisen tahto (Lean in: women work and the will to lead,  WSOY, 2013) asioita, jotka ovat tyypillisesti esteenä naisten urakehitykselle ja sille, ettei naisia edelleenkään nähdä korkeimmissa tehtävissä ja yritysten johdossa. Sandberg keskittyy kirjassaan niihin sisäisiin esteisiin, joita ei yleisesti tunnisteta tai tiedosteta.

Ahmin Sandbergini ystävän kehotuksesta. Muutamassa päivässä kirja tulee täyteen koirankorvia: löydän itseni ja monen monta työelämän käännettä suoraan piilaaksolaisen johtajan elämästä - vaikka johdankin vain itseäni.

Pelot uralla etenemisen esteenä

Suuri este naisten työelämässä etenemiselle on Sheryl Sandbergin mukaan nainen itse: omat toiminta- ja ajattelutavat hidastavat päätösten tekemistä. Omien taitojen vähättely tai tyytyminen sivustakatsojaksi ovat erityisesti naisille tyypillisiä piirteitä. Vaikka kirjaa lukiessani aluksi tuntuu siltä, että Sandberghän nostaa vain kliseiset stereotypiat taas esiin, niin sukupuolten käyttäytymismalleja vertaamalla alkaa naisten uran jumittamisen syitä löytyä. Paljon.

Miksi Sheryl Sandbergiä on helppo uskoa? Hän on rehellinen. Menestyksekkäästä yritysjohtajan urastaan huolimatta Sandberg on itse töissään vieläkin usein epävarma ja uskaltaa tunnustaa sen ääneen, sieltä huipulta. Sandberg on myös äiti, joka sanoo suoraan, että ei pärjää kaikessa – ja ettei tarvitsekaan, kenenkään.

Huolimatta suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän rakenteista tai siitä, että Sheryl Sandbergin työn tekemisen kulttuuri ei sovi suomalaisista kuin promilleen, Lean in on motivoituneen työntekijän ja huomispäivän johtajan raamattu.

Sukupuolikiintiöt, uuden ajan feminismi, stereotypioiden ja objektiivisuuden harhat ovat Sandbergille itselleenkin ei-mustavalkoisia. Sandberg on päättänyt, että tässä on vallankumouksen alku – stereotypioiden olemassaolon tunnustamisessa, hyväksymisessä ja nousemisessa niiden yläpuolelle.

Lean in on ihmistä - miestä ja naista - kunnioittava. Runsasta tutkimustietoa hyödyntämällä ja toisaalta oman menestystarinansa avaamalla Sandberg haluaa vahvistaa naisten kunnianhimoa, rakentaa yhteistä rintamaa ja valaa rohkeutta tarttua uusiin tehtäviin. Sandberg pyrkii auttamaan niin miehiä kuin naisia ymmärtämään, millaisia valtarakenteita ja ajattelutapoja työelämään 2010-luvulla liittyy.

Itsetuntoisuutta, omannäköisen uran rakentamista ja johtajuuden löytämistä Sheryl Sandbergiä mukaillen
 

1. Mitä tekisit, jos et pelkäisi?                         

Naisen työelämässä kohtaamien esteiden taustalla on hyvin usein pelko. Pelko, ettei miellytä muita; pelko, että tekee vääriä valintoja; pelko, että herättää kielteistä huomiota tai kurkottaa liian korkealle. Pelko, että joutuu arvosteltavaksi tai epäonnistuu. Sheryl kehottaa jokaista kysymään itseltään: Mitä sinä tekisit, jos et pelkäisi? Ja sitten tekemään sen, riskejäkin ottaen.

 2. Mukavuusalueella pysymisestä seuraa vain mukavuusalueella pysymistä

Naiset hakevat uusia työtehtäviä, jos he täyttävät työhakemuksen kriteerit sataprosenttisesti. Miehet hakevat uutta tehtävää, jos uskovat täyttävänsä kriteereistä 60 prosenttia, siteeraa Sheryl. Mies lähtee uusiin tehtäviin siis useammin mukavuusalueensa ulkopuolelle kuin nainen. Naista estää (jälleen) pelko, ettei hänellä ole tehtävän vaatimia taitoja. Sheryl suosittelee tiedostamaan tämän stereotyyppisen kaavan ja päättämään: Minä haluan tehdä – opin tekemällä.

3. Itsevarmuustreeneissä - vaikka maitohapoilla mutta kuitenkin

Itsevarmuutta työelämässä voi opetella. Ja sitä voi myös teeskennellä. Pieni muutos ryhdissä johtaa merkittävään muutokseen asenteessa. Yhtä lailla kuin teeskennelty hymy tuottaa kantajalleen tutkitusti mielihyvää, myös itsevarmuus kasvaa harjoittelulla.
Tarjolla oleviin etenemismahdollisuuksiin naiset tuppaavat vastaamaan että "minulla on paljon oppimista nykyisissäkin tehtävissäni" tai "en ole ikinä tehnyt mitään sellaista". Miltä kuulostaa tämä tutkimustulos: miesten on todettu saavan töissään ylennyksiä heissä olevan potentiaalin perusteella, kun taas naisten ylennykset perustuvat konkreettisesti heidän aiempiin saavutuksiinsa.

Millä muuttaa tätä epäsuhtaa? Tiedostamalla, että jokaisella on huijarisyndroomahetkensä ja että ihan jokainen on silloin tällöin (tai usein) epävarma. Laita kiinnostava tilaisuus kerta kaikkiaan sopimaan itsellesi - ei toisin päin, Sheryl kehottaa.

3. Kuinka monta kruunupäätä näet työpaikallasi?

Itsevarmuuden puute työelämässä johdattelee tyypillisesti naisia tiarasyndroomaan. 
"Jos teen työni hyvin, joku kyllä lopulta huomaa ja tulee kiittämään" - toisin sanoen asettaa tiaran päähän. Ikävä kyllä tiaroita ei normielämässä juuri jaella, tietää Sheryl. Älä jää odottamaan, että sinut palkitaan töistäsi. Toimi proaktiivisesti itsesi eteen.

4. Lipsahtiko mentoroinnin puolelle, sisko? Hyvä!

Kokeakseen työssään onnistumisia tarvitsee ihminen toisia ihmisiä tuekseen. Työelämässä mentorointi on luottamuksellista, kahdenkeskistä neuvonpitoa. Mestari mentoroi kisälliä – herkullisimmissa tapauksissa myös päinvastoin.

Mentorointi on pyyteetöntä, ja toimivinta se on tapahtuessaan luonnollisesti, ilman että mentoria täytyy etsimällä etsiä, sanoo Sheryl. Mentoroiduksi voi tulla jopa huomaamattaan. Sekä vertaistuki kollegoilta että työryhmän ulkopuolelta on tärkeää, kun halutaan oppia laaja-alaisesti.

5. Onko sinulla todellisia johtajanhaluja?

Työssään motivoitunut ihminen on oppimiskykyinen. Kykyyn oppia kuuluu toisen ihmisen kuunteleminen ja sen ymmärtäminen, että minun totuuteni on ihan yhtä vahva - tai heikko - kuin sinun totuutesi.

Oppiakseen ihminen tarvitsee palautetta: Miten voin parantaa tekemistäni? Mitä teen ehkä tietämättäni? Mitä en tajua jättäväni tekemättä? Entä jos en saa palautetta - olenko viestinyt selvästi, että olen avoin palautteelle? Sheryl siteeraa johtajuuden määritelmää, joka voisi olla kirjoitettuna jokaiseen talonseinään: "Johtajuus on sitä, että tekee muista parempia ihmisiä, ja sen vaikutus säilyy myös silloin kun itse ei ole paikalla." 

6. Älä hyväksy puolikkaita – tahdo kokonainen!

On motivoivaa työskennellä sellaisten asioiden ja ihmisten parissa joista välittää. Parhaimmassa tapauksessa ei ole tarpeen erottaa työminää muusta persoonasta, kun ne voi loistavasti yhdistää. Tuo koko persoona työpaikalle, kehottaa Sheryl, joka on itse lopettanut ihmisen eri rooleihin uskomisen kokonaan. Sherylkin on itkenyt töissä...

7. Syyllisyydenhallinta ajankäytön hallinnan rinnalle

Vaikka viettäisit lapsesi kanssa yhtä paljon aikaa kuin oma äitisi aikoinaan, et välttämättä koe ajankäytössäsi onnistumisen tunnetta: moderni intensiivinen äitiys tarkoittaa tekemistä, läsnäoloa ja omistautumista. Kuinka monen äiti - joka usein vielä oli kotiäiti - konttasi 70- tai 80-luvulla lattialla leikkimässä ja järjesteli leikkitreffejä puistoon? Tänään sitä pidetään äitiyden normistona, vaikka äiti käy myös töissä.

Tiedosta ajattelumalli, vähennä rutkasti itseruoskintaa ja keskity hyvillä mielin siihen mitä juuri nyt teet. Syyllisyydenhallinta on jokaiselle äidille yhtä tärkeää kuin ajankäytön hallinta, korostaa Sheryl. 

8. Jos hyväksyt vain täydellisen, olet liemessä

Kaikkia elämän muuttujia ei kerta kaikkiaan pysty kontrolloimaan. Jos hyväksyt vain täydellisen kotona tai töissä, olet liemessä. Kun tunnistaa itselleen tärkeimmät prioriteetit, on helpompi seisoa valintojensa takana.

Älä kysy ”pystynkö tähän kaikkeen". Kysy sen sijaan pystynkö siihen, mikä on tärkeintä minulle ja perheelleni. Better done than perfect, opastaa Sheryl.

9. Yhteisestä hyvästä huolehtiminen parantaa aina naisen neuvotteluasemaa

Facebookin Mark Zuckenberg on sanonut Sheryl Sandbergille tämän Facebook-uran alkuvaiheessa, että ”Halusi olla pidetty jarruttaa etenemistäsi.” Menestys ja miellyttävyys näyttävät sitkeästi korreloivan miesten kohdalla positiivisesti ja naisten kohdalla negatiivisesti: Kun mies menestyy urallaan, sekä miehet että naiset tuntuvat pitävän hänestä. Kun nainen menestyy urallaan, molemmat sukupuolet pitävät hänestä – tutkitusti – vähemmän. Järkyttävää, yleistä, tiedostettua tai tiedostamatonta – mutta yhtä kaikki yksi syy siihen, miksi nainen ei edes yritä edetä urallaan.

Mitä neuvoo Sheryl? Olemaan itsepintainen mutta miellyttävä, puhumaan yksilön sijasta meistä kollektiivina, huolehtimaan työneuvotteluissa aina enemmän yhteisestä hyvästä enemmän kuin itsestään. (Olin lopettamassa kirjan lukemisen tähän, mutta onneksi Sheryl tiesi mitä ajattelen: ”On tietysti ristiriitaista neuvoa naisia muuttamaan maailmaa puolueellisia sääntöjä ja odotuksia noudattamalla…”)

Monimutkainen prosessi, jota tunnetaan yllättävän vähän. Auttaisiko asian tiedostaminen eteenpäin?

10. ”Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta muita naisia.” -Madeleine Albright

Yksi naisten valtaanpääsyn esteistä ovat jo vallassa olevat naiset, sanoo Sheryl. Menneiden aikojen naiskiintiöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että naiset ovat nähneet toisensa usein kilpailijoina sen sijaan että menisivät yhtenä rintamana eteenpäin. Vaikka naisten ei pitäisi enää tänään tuntea kilpailevansa toistensa kanssa, jotkut joka tapauksessa tuntevat niin.

On tutkittu, että kun nainen saavuttaa menestystä, hänen kykynsä havaita sukupuolisyrjintää laskee. Uhri ja syntipukki samassa paketissa. Mitä Sheryl neuvoo? Laita hyvä kiertämään, älä hyväksy kuningatarmehiläisiä yhteisöön vaan ole yhteisön jäsen, joka kehuu kollegoja ja saa muiden uran kukoistamaan – ja luota, että muut naiset tekevät saman sinulle.

Linkit:

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.