Hyppää pääsisältöön

Yhtä kaupunkia kahdessa valtiossa

"Mikään ei ole enää pyhää, kun Tornio ja Haaparanta ovat päättäneet kasvaa yhteen", sanoi A-studion toimittaja vuonna 2001 Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla. Todellisuudessa yhteen kasvaminen oli alkanut jo vuosikymmeniä aiemmin ja vain syventynyt ajan myötä.

Jo vuonna 1969 oli naapurikaupungeilla yhteistyötä. Haaparannan uimahalli oli yhteiskäytössä ja jopa palolaitosta suunniteltiin yhteiseksi. Alueelta jo löytyi ainoa Ruotsin ja Suomen rajojen ylittävä rautatie, vain eri raideleveys toi omat vaikeutensa.

1970-luvun alussa kunnat rakensivat yhteisen jätevedenpuhdistamon. Varsinkin jälkimmäisestä projektista saatu hyöty sai kuntien päättäjät hakeutumaan läheisempään yhteistyöhön.

1990-luvulla yhteistyö oli jo varsin monipuolista ja kuntapäättäjät puhuivatkin alueesta yhtenäisenä provinssina. Yhteistyötä johtanut Ritva Nousiainen tuntee alueen erityisyyden. Henkilökuvassa vuodelta 1994 hän kertoo, että vuonna 1978 haaparantalaiset ja tornioilaiset pääsivät jo vapaasti päättämään kummalla puolella rajaa heidän lapsensa kävivät koulua.

Kaksikielisyydestäkin tuli ongelmia vain harvoin.

"Torniossa on sellaisia, jotka eivät osaa ruotsia ja Haaparannalla muutamia sellaisia, jotka eivät osaa suomea. Päätimme väistää tämän kieliongelman sillä tavalla, että kaikki toimintamme on kahdella kielellä. Näin kukaan ei voi koskaan tuntea sitä, että hän ei tule ymmärretyksi omalla äidinkielellään", Nousiainen kertoi.

Haaparannalla ja Torniolla on muita kokoisiaan kuntia paljon elävämpi kulttuuri- ja urheiluelämä. Tämäkin johtuu yhteistyöstä, sillä kahdella kunnalla kahdessa maassa on yhdessä enemmän varaa ja mahdollisuuksia.

Erikoisuus on rajalla oleva golf-kenttä, jossa voi lyödä palloa yli aikavyöhykkeen menneisyyteen.

Kun molemmat maat liittyivät Euroopan unioniin 1995, poistuivat rajamuodollisuudet kokonaan. Alueella alettiin suunnittelemaan yhteistä keskustaa, joka hävittäisi symbolisenkin valtioiden rajan.

Vuonna 2011 kruununprinsessa Victoria kävikin avaamassa rajalle nimeään kantavan aukion.

Ongelmiakin kahden eri valtion yhteiselosta on ajoittain tullut. Vuonna 1978 Ruotsin taloudella meni huonohkosti ja Haaparannallakin oli paljon puhetta rajan sulkemisesta. Omituiseksi keskustelun teki se, että usein rajan sulkemista vaativat suomalaiset siirtolaiset.

Euroon siirtyminenkin oli alueella hankalampaa kuin muualla, ainakin hetken. Haaparannalla kun jouduttiin Suomen siirtymäaikaan käyttämään kolmea eri valuuttaa. Haaparannalla voi nimittäin maksaa Suomen valuutalla.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto