Hyppää pääsisältöön

Yli 4 miljardia veroeuroa hukassa - käsikirjoitus

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, Veronmaksajain keskusliitto ry:
”. . . varoittaisin tällaisesta asenteesta, että kun isot kalat tekevät jotain edellä, niin kyllä minäkin voin vähän kiertää”.

Minna Salminen, puheenjohtaja, Iloiset veronmaksajat ry:
”. . . jos se ajattelee, että se hyötyy siitä, sehän on aina tyhmä teko”.

Pekka Ruuhonen, pääjohtaja, Verohallinto:
”No, verovajetta jää aina. Kaikissa järjestelmissä, kaikilla resurssimäärillä.”

MOT-tunnus

Suomen talous mataa. Ankeassa tilanteessa julkisen sektorin luulisi pitävän kaikin tavoin huolen verotuloistaan. Tämä ohjelma kertoo siitä, että Suomessa veroja jää vuosi vuodelta maksamatta yhä enemmän.

0,1,2,3,4,? Veromiljardia hukassa

Euroopan unionin piirissä on ryhdytty selvittämään entistä tarkemmin, mikä on jäsenmaiden niin kutsuttu verovaje. Tämä termi tarkoittaa lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän erotusta. Päätämme selvittää, miten paljon veroja jää Suomessa kokoamatta. Nopeasti käy ilmi, että kukaan ei osaa vastata kysymykseen.

Pekka Ruuhonen:
"No, verovaje käsitteenä on aika ongelmallinen, eikä sitä ole täsmällisesti kyetty määrittelemään eikä laskemaan missään."

Muun muassa Ruotsissa, Virossa ja Britanniassa on arvioitu, että verovaje on noin seitsemän prosenttia bruttoverokertymästä tai noin neljä prosenttia bruttokansantulosta.
Suomessa verotulojen bruttokertymä oli viime vuonna 65 miljardia euroa. Tästä seitsemän prosenttia olisi 4,6 miljardia euroa. Bruttokansantulo mittaa sitä, miten paljon maa saa tuloja tuotannostaan. Suomen bktl oli viime vuonna 192 miljardia euroa, josta neljä prosenttia olisi 7,7 miljardia euroa. Näin haarukoiden verovaje on 4,6–7,7 miljardia euroa. Tätä tarkempaa arviota Suomen verovajeesta ei ole.

Tuija Brax (vihr.), kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan pj:
”. . . kyllä se viittaisi semmoiseen OECD-maissa aika tyypilliseen mittaluokkaan, että on olemassa tapoja ja keinoja välttää veronmaksua. Osa niistä on rikollisia keinoja, osa että on löydetty joku aukko siinä perinnässä, on huomattu vaan, että tällä tavalla välttyy verojen keräämiseltä.”

[OECD = teollisuusmaiden järjestö]

Vihreiden Tuija Brax johtaa eduskunnan tarkastusvaliokuntaa, joka ryhtyi viime vuonna haarukoimaan Suomen verovajetta.

Tuija Brax:
”No, eduskunnan tarkastusvaliokunta heräsi tähän asiaan tämän vaalikauden alussa ja meidän raportin eduskunta hyväksyi ja siinä yhteydessä se nyt sitten tulee, että meidän tarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, että OECD-maista huomattava joukko automaattisesti käy aika isoja vuosittaisia parlamenttidebatteja siitä, että miksi kaikkia veroja ei saada kerättyä, miksi veronkierto tai -välttely onnistuu, ja sitten siitä keskustelusta seuraa toimenpiteitä.”

Verohallinnon tekemässä alustavassa mallissa verovaje rakentuu kolmesta osasta. Ensimmäisen palasen muodostaa verojäämä eli toiselta nimeltään verovelka. Jäämään luetaan ne verot, jotka ovat erääntyneet vuoden aikana mutta maksamatta vielä vuoden lopussa. Toinen osa vajetta ovat ilmoitusvirheet, jotka voivat olla tahallisia tai tahattomia. Virheestä on kyse esimerkiksi silloin, kun veronmaksaja ilmoittaa veroilmoituksessa työmatkakustannuksensa liian suurina. Laiminlyönnistä taas on kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö jättää veroilmoituksessaan kertomatta, että hän on saanut voittoa ulkomailla omistamiensa osakkeiden myynnistä. Laiminlyönnistä on kyse myös silloin, kun yritys lainvastaisesti peittelee tulojaan tai varallisuuttaan.

grafiikka:
milj EUR:
- avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt: 174
- osakeyhtiöt: 2 470
- yhtiöt yhteensä = 2 644
Lähde: Verohallinto

Verohallinto seuraa verovajeen ensimmäisen osan eli verojäämän kehitystä. MOT pyysi Verohallinnolta erittelyä siitä, mikä oli verojäämän koostumus viime vuoden lopussa.
Avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä oli viime vuodenvaihteessa erääntyneitä veroja maksamatta 174 miljoonaa euroa. Osakeyhtiöillä olikin sitten verojäämiä huimasti enemmän, 2 470 miljoonan euron edestä. Tähän summaan sisältyvät niin konkurssiin menneet kuin edelleen toimivat yrityksetkin. Yritysten yhteenlasketuksi verojäämäksi tulee 2 644 miljoonaa euroa.

Minna Salminen:
”. . . silloin kun yksittäinen yritys tai henkilö jättää veroja syystä tai toisesta maksamatta, niin se, niin se on varmasti siinä kohtaa tälle niinku yksittäiselle yritykselle tai henkilölle sellainen tehty valinta, että se ajattelee, että se hyötyy siitä, mutta sehän on aina tyhmä teko . . .”

Minna Salminen on Iloiset veronmaksajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistys kertoo haluavansa yhteiskunnan, jossa kaikki maksavat veronsa rehellisesti ja jossa verotuotot ohjataan demokraattisesti oikeisiin kohteisiin.

Minna Salminen:
"Mä luulen, että isossa mittakaavassa meillä on paljon sellaisia toimijoita, jotka haluaa näin toimia."

Teemu Lehtinen:
”Verojäämien joukossa on sellaisten yritysten maksamatta jääneitä veroja, jotka eivät vain ole niitä voineet maksaa, ovat menneet konkurssiin ihan rehellisesti toimien . . ."

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja. Yhdistys kertoo ajavansa kohtuullista verotusta ja puolustavansa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä.

Teemu Lehtinen:
"Ja tietenkin, kun tulee taantumakausia, talouden kriisejä, niin myös tällaisia maksuvaikeuksia, joissa ei ole takana mitään väärinkäytöstä, niin näitäkin paljon esiintyy.”

MOT:
"Useissa OECD-maissa veroviranomaiset ovat tilivelvollisia parlamentille verovajeesta. Pitäisikö näin olla myös Suomessa?"

Pekka Ruuhonen:
"No, se on mielenkiintonen kysymys. Useimmissa niissä maissa, joissa tällai raportointivelvollisuus on, verohallinnon asema on myöskin hiukan erilainen. Usein itsenäisempi. Sillä tavoin, että se ei ole esimerkiksi ministeriön määräysvallassa, taikka on sitten osa ministeriöitä . . ."

Pekka Ruuhonen on toiminut Verohallinnon pääjohtajana tämän vuoden alusta lähtien. Hän on työskennellyt eri toimissa verottajalla reilut kolmekymmentä vuotta.

Pekka Ruuhonen:
". . . Meillä yleensäkin tää raportointijärjestelmä, Suomen systeemissä perustuu siihen, että virastot raportoivat ministeriöille ja ministeriö sitten joko valtioneuvostolle tai eduskunnalle ja, ja minusta se toimii kohtalaisen hyvin."

MOT:
"Onko Suomessa suhtauduttu verovajeeseen liian lepsusti?

Minna Salminen:
"No, se voi olla. Mä mietin tätä asiaa niin, että, että tota veroja pitäisi maksaa yhtä suurella ilolla tai niinku moraalilla sekä hyvinä että huonoina aikoina, ja kun meillä on ollu aika hyviä aikoja tässä niinku menneinä vuosina, niin siihen ei oo ehkä kiinnitetty huomiota. Nyt kun menee vähän huonommin valtiontaloudessa, niin sitten on taas keksitty tämmöinen niin kuin tai etsitty tämmöinen niinku paikka, missä pitäisi vaikuttaa ja siten on tullut tää verovajekeskustelu, että ehkä olisi pitänyt ottaa vakavammin jo aiemminkin."

Teemu Lehtinen:
"No, en tiedä, onko tätä tähän mennessä laiminlyöty kohtuuttomasti tätä verovajeen seurantaa. Tämä on vähän uus termikin taitaa olla, kyllähän verojäämiä eli maksamatta jääneitä veroja on seurattu ja tilastoitu iät ja ajat. Ehkä mä näen tilanteen sellaisena, että nyt on aika kypsä sille, että verovajeesta puhutaan tällaisena kattokäsitteenä ja sen ympärillä tehdään näitä selvityksiä. Että minä en tässä katselisi peruutuspeiliin, mutta pidän hyvänä sitä, että verovajeesta nyt puhutaan ja sen eri osatekijöistä ja sitä tilastoidaan ja katsotaan myös, että mitä näille ongelmille voidaan tehdä. Koska meidän resurssit ei riitä kaikkeen puuttumiseen, niin täytyykin löytää tehokkaasti ne kohdat missä verovajeen suurempiin ongelmiin puututaan."

Tuija Brax:
". . . jos me verrataan Suomea ja Ruotsia, niin on ilmeinen trendiero siinä, että Ruotsin verohallinto on jahdannut aktiivisesti veroparatiiseihin piilotettuja omaisuuksia, käyttänyt kansainvälisten verosopimusten oikeutta pyytää tietoja, saada tietoja ulkomaisista pankkisalaisuusmaiden useista pankeista tietoa ruotsalaisista talletuksista, ja Ruotsi on tätä verovajeprobleemaa käsitellyt aktiivisesti jo pidempään. Näissä kaikissa asioissa Suomi on ollut selvästi passiivisempi. Ero Ruotsin ja Suomen välillä ei ole selitettävissä pelkillä työkiireillä."

MOT:
"Onko Ruotsin politiikka aiheuttanut sen, että siellä verovaje on pienentynyt?"

Tuija Brax:
"He ovat saaneet kotiutettua merkittävissä määrin veroparatiiseihin piilotettua rahaa, heillä on erittäin aktiivinen jahti käynnissä veroparatiiseihin piilotetusta rahasta ja samaan aikaan sitten tällainen ikkunatarjous, aktiivisen katumisen mahdollisuus, jossa joka on aiheuttanut sen, että monet rahoja piilotelleet, vapaaehtoisesti ovat nyt palauttaneet ne Ruotsiin, maksaneet kaikki rästiverot korkoineen, ja sikäli raha on tullut näkyväksi ja Ruotsin verottajan tietoon."

Pekka Ruuhonen:
"No, meil on ollu aika vakaa käsitys siitä, että olemme tähän saakkaki tehneet oikeita asioita, mutta verovajeen arvioiminen ja sen kohdentaminen eri verolajeille ja eri veronmaksajaryhmille antaa meille uuden keinon, uuden välineen kohdentaa työtämme entistäkin tehokkaammin.”

MOT:
”Miten verovajeen arvioimiseen ja, ja toimiin sen supistamiseksi vaikuttaa se, että verohallinnon henkilöstömäärä on kokoajan pienentynyt?”

Pekka Ruuhonen:
”No, ei se varsinaisesti verovajeen arvioimiseen vaikuta, mut, että tietysti se jossain määrin haittaa meidän mahdollisuuksia tehostaa palveluamme ja tehostaa valvontaa, jotka molemmat, tietenkin omalla tavallaan vaikuttavat verovajeen määrän pienentymiseen.”

Tuija Brax:
"Kaiken hallinnon resurssit ovat koko ajan supistuneet, ja itse asiassa tällä vaalikaudella supistuvat vielä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja siitä pitäisi must uskaltaa puhua ihan oikealla nimillä eikä peitellä ohjelmien nimien vaihtamalla sitä, että hallitus tietoisesti vähentää väkeä. Osa verohallinnon toiminnasta on ollut ihan oikeasti järkeviä toimia, esim. tää mainittu sähköinen veroilmoitus ja muut, jotka ovat vähentäneet työvoiman tarvetta. Mutta sitten taas niin kuin veronkierron, siitä kiinnijäämisriskin nostamisessa ja verovajeen metsästämisessä niin siellä saisi olla enemmän ihmisiä.”

Pekka Ruuhonen:
”. . . Verohallinto sopeuttaa toimintansa niihin voimavaroihin, mitä meillä on ja kuten sanoin, niin sitä viimestä euroa ei saada millään resurssimäärällä kerättyä. Jossain kohtaa on sitten se, se kipukynnys joka, jonka yhteiskunta haluaa verotukseen pistää ja, ja, ja niillä me sitten tulemme toimeen.”

MOT:
”Eli jonkin verran tulee takkiin joka tapauksessa?”

Pekka Ruuhonen:
”No, verovajetta jää aina. Kaikissa järjestelmissä, kaikilla resurssimäärillä.”

grafiikka:
milj EUR:
- maa- ja metsätalouden harjoittajat: 56
- eläkkeensaajat: 92
- liikkeen- ja/tai ammatinharjoittajat: 349
- palkansaajat: 744
- henkilöt yhteensä: 1 241

Palataan verovajelaskelmaan. Verojäämää eivät tuota vain yritykset. Yksityishenkilötkin jättävät verojaan maksamatta. Viime vuodenvaihteessa maa- ja metsätalouden harjoittajilla oli veroja rästissä 56 miljoonaa euroa. Eläkeläisillä oli erääntyneitä mutta maksamatta jääneitä veroja 92 miljoonaa euroa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla maksamatta oli 349 miljoonaa veroeuroa. Tavallisilla palkansaajilla maksamatta jääneitä veroja oli 744 miljoonaa euroa. Kansalaisilla oli siis rästissä yhteensä 1,2 miljardin euron verot.

grafiikka:
milj. EUR:
yritykset yhteensä: 2 644
henkilöt yhteensä: 1 241
muut: 199
= 4 084

Kun yritysten, muiden yhteisöjen ja yksityishenkilöiden maksamatta olleet verot lasketaan yhteen, Suomen verojäämäksi saadaan viime vuodenvaihteessa 4,1 miljardia euroa.

Teemu Lehtinen:
”Mä sanoisin, että tänä päivänä suomalaisten veromoraali on hyvää tasoa yleisesti. Ja mä haluan pitää tämän tilanteen tällaisena. Eli tärkeää minusta on se, että ihan tavallisille kotitalouksille, kuluttajina, työntekijöinä niin ei tule sellaisia verorälssejä, kiusauksia, että kun nämä jotkut suuret pelurit tuolla kiertävät veroja, niin minäkin tässä hieman vähän, että mä varoittaisin tällaisesta asenteesta, että kun isot kalat tekevät jotain edellä, niin kyllä minäkin voin vähän kiertää.”

Minna Salminen:
”. . . maailma on siinä mielessä ehkä muuttunut myös, että mitä, tota, paremmin meillä menee, niin sen vähemmän me kiinnitetään huomiota siihen, että pitäisi kerätä sinne yhteiseen pottiin. Eli se tota, ehkä se veronmaksumoraali on koko ajan heikentynyt ja sit sen perässä, kun on juostu kiinni, että miten siihen pystytään vaikuttaan, että ihmiset maksaa ne verot eikä kierrä sitä verotusta, niin siinä on tultu ehkä jälkijunassa sitten.”

MOT:
”Verohallinnon keskeinen perustehtävä on verotulojen turvaaminen ja verovajeen vähentäminen. Miten arvioisitte itse, miten Verohallinto on tehtävässään onnistunut?”

Pekka Ruuhonen:
”No, jos kouluarvosanoin arvioisin, niin sanoisin yhdeksän plus, et me ollaan onnistuttu keräämään verovaroja kuusikymmentäneljä miljardia ja, ja se määrä, mikä sitten ehkä laskennallisesti on jääny uupumaan, niin se on kuitenki suhteellisen pieni osuus tästä kokonaismäärästä.”

MOT:
”Ovatko verojäämät kasvaneet tai pienentyneet viime vuosien aikana?”

Pekka Ruuhonen:
”Verojäämät ovat kasvaneet. Se on aika tyypillistä silloin, kun taloudellinen tilanne kiristyy, konkurssien määrä lisääntyy ja, ja sitä kautta verojen määrä, tai verojäämien määrä myöskin kasvaa.”

MOT:
”Eli vaikka verojäämät ovat kasvussa, niin silti annatte itsellenne arvosanan yhdeksän plus?”

Pekka Ruuhonen:
”No, en lue sitä varsinaisesti Verohallinnon viaksi, jos yritykset menevät konkurssiin. Kyl siihen on ihan muut perusteet.”

Valtio ei välttämättä menetä kaikkia verojäämiä. Verottaja perii maksamatta jääneitä veroja useiden vuosien ajan. Tänä vuonna Verohallinto on kerännyt veroja enemmän kuin viime vuonna, vaikka kansantalouden tila on heikko. Varsinaisen verovajeen tarkkaa määrää ei tiedetä, koska ilmoitusvirheistä ja laiminlyönneistä syntyvää veroaukkoa voidaan ainoastaan arvioida. Suomessa virkamiehet tosin vasta miettivät, miten tätä arviointia pitäisi tehdä.

Vaikka koko verovajetta ei tiedetä, yritämme hahmottaa, miten suuresta summasta on kyse vajearvioiden minimissä eli neljässä miljardissa eurossa. Pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia ja valtaosa valtiovarainministeriöstä sijaitsevat Valtioneuvoston linnassa Senaatintorin laidalla Helsingissä. Päätämme laskea, kuinka monella sadan euron setelillä torin saisi peittoon. Teetämme levyjä, joissa on sata sadan euron setelin kopiota kussakin. Yksi levy vastaa siis 10 000 euroa.

Senaatintorin saa peittoon noin 57 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa, että neljä miljardia euroa satasen seteleillä kattaisi 70 Senaatintoria.

MOT:
”Onko tämä neljä miljardia euroa paljon vai vähän? Mihin sitä pitäisi verrata?”

Pekka Ruuhonen:
”No, itse lähtisin vertaamaan sitä kertyneisiin miljardeihin. Eli verohallinto esimerkiksi kerää vuosittain lähes 65 miljardia. Ja, ja se summa ei suinkaan kerry itsestään. Ja se, että siitä sitten jää tämä, näinkin paljon absoluuttista rahaa kertymättä, on tietysti ikävää ja tietysti kokoajan ponnistelemme sen eteen, että se määrä olisi mahdollisimman pieni.”

Heikki Patomäki, professori, Helsingin yliopisto:
”Se on ihan todella merkittävä summa, että se on . . . pienistä murto-osista siitä summasta käydään hirveätä vääntöä eduskunnassa ja hallituksissa joka ikinen päivä. Totta kai se on valtava summa rahaa.”

Neljällä miljardilla eurolla voisi esimerkiksi rakentaa 25 uutta lastensairaalaa tai vapauttaa eläkeläiset tuloveroista. MOT:n verkkosivuille on koottu lisää esimerkkejä siitä, mitä kaikkea neljällä miljardilla eurolla saisi. Osoitteessa yle.fi/mot voi myös osallistua keskusteluun verovajeesta.

MOT:
”Miksi näin suurta vajetta siedetään?”

Heikki Patomäki:
”No, siis sehän on ollu aktiivisen poliittisen toiminnan tavoite, että saadaan ikään kuin tilanne, jossa voidaan veroja ikään kuin laillisesti kiertää.”

Heikki Patomäki työskentelee maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopistossa. Patomäki on toiminut aktiivisesti talouden poliittisuutta korostavassa Attac-liikkeessä.

Heikki Patomäki:
”Esimerkiksi Nixonin hallitus silloin 60-luvulla, niin se ajatteli, että amerikkalaiset yhtiöt on jotenkin huonomassa kilpailukykyasemassa kuin mitä japanilaiset tai eurooppalaiset, ja se ei saanu kongressissa läpi veronalennuksia, niin se keksi keinon, millä sitä, niitä voidaan, lakeja ja säännöksiä kiertää. Monille varakkaille yhtiöille, yksityishenkilöille ja sitten lakifirmoille, jotka edustaa näitten asiaa, ja niin edelleen, niin tää on, tää on sitten tullu tuottoisaksi toiminnaksi, jota pyritään ajamaan erilaisilla argumenteilla. Tyypillisin argumentti on se, että koska muutkin tekee näin, niin ei oo mitään järkeä, että me yritetään toimia toisin.”
Richard Nixon = USA:n presidentti 1969–1974

Minna Salminen:
”Poliitikkojen pitäisi ottaa paremmin tää verovajeasia haltuun. Eli kyllä me tarvitaan semmoisia päätöksiä, jotka sitä verovajetta kaventaa eikä mahdollista sitä. Itse verovajehan ei synny siitä, että, että tota, meillä olisi laiskoja viranomaisia, jotka ei ehkä kerää sitä veroa, vaan kyllä se syntyy siitä, että se järjestelmä mahdollistaa sen.”

Pekka Ruuhonen:
”Suomalaiset ovat hyviä veronmaksajia. Me teetätämme säännöllisesti asiakastutkimuksia, ja näissä asiakastutkimuksissa, käy selvästi ilmi se, että ensinnäkin suomalaiset luottavat Suomen Verohallintoon ja uskovat meidän toimintamme tasapuolisuuteen ja, ja puolueettomuuteen. Mutta myöskin itse haluavat hoitaa omat veronsa hyvin ja säntillisesti, ja se antaa tietysti hyvän pohjan myöskin meidän työllemme.”
”Veronmaksajilla on, on tietenkin laillinen oikeus suunnitella verotustaan niin, että kukaan ei maksa enempää, kun mitä laki edellyttää. Eikä tarvitsekaan maksaa. Ja sit taas veronkierto on asia erikseen, siinä selkeästi rikotaan lakia ja, ja näihin tapauksiin tietysti tullaan puuttumaan. Itselleni on vähän epäselvää, että jääkö siihen väliin sitten jotakin tilaa sellaselle toiminnalle, jota voitas kutsua aggressiiviseksi verosuunnitteluksi. Toisaalta kyllä lähtisin siitä, että, et jos yhteiskunnassa koetaan joku laillinen toiminta moraalisesti epäilyttävänä, niin, niin silloin se keskustelu pitäis käydä poliittisella foorumilla, eikä virkamiestasolla.”

Heikki Patomäki:
”Minusta veroja ei pitäisi oikeastaan suunnitella ollenkaan. Semmoinen ideaalinen, hyvä verojärjestelmä on sellainen, joka on mahdollisimman yksinkertainen, progressiivinen ja kohtelee kaikkia tuloja täsmälleen samalla tavalla. Se ei jätä mitään tilaa suunnittelulle.”

Teemu Lehtinen:
”Toisaalta lähes kaikki elämänsä aikana jossain tilanteessa suunnittelevat, miettivät myös veroja, kun päättävät mitä tekevät. Että siinä mielessä verosuunnittelua aina on, silloin kun meillä on verotusta, se on aivan normaalia taloudellista toimintaa, ja verotus liittyy siihen. Minun ajattelussa tärkein kriteeri on se, että noudatetaan lakia, lain tarkoitusta asianmukaisesti. Jos lain mukaisesti toimii, niin kyllä silloin pitää toisaalta olla oikeusturvaa, että on vähän kohtuutonta, että noudattaa lakia ja tekee asiat lain mukaan ja sitten sanotaan, että ei tämä nyt oikein ollutkaan.”

Tuija Brax:
”Esimerkiksi Saksassa on huomattava, niin kuin viidesosa tai itse asiassa seitsemäsosa niin kuin Suomen vastaavasta, että jos katsotaan että bench markkaus on Saksan jäämätaso, niin siihen meillä on vielä pitkä matka, että meillä on Euroopassa maita, joissa on verojäämät on esimerkiksi selvästi pienempiä kuin Suomessa.”
”Kyllä meillä juristikunnassa on paljon osaamista, ihan kansainvälinen paine esimerkiksi konsernien sisältä ja standardeista tuo sitä, että täytyy osaa verolainsäädäntö niin, että mikä kaikki laki sallii, niin se tehdään. Se on hirvittävän tavallista liike-elämästä ja korostan vielä, että se ei ole laitonta. Silloin lait on kirjoitettu väärin, jos siellä on paljon sellaiselle verosuunnittelulle tilaa, joka sit lopputulos on toinen kuin verottaja oli tarkoittanut.”

Heikki Patomäki:
” Vaikka me luodaan Suomessa esimerkiksi tai jossain muussa maassa, joku toinen voi, voi pyrkiä sulkemaan joitakin porsaanreikiä, niin jos meillä kuitenkin on olemassa Eurooppa täynnä erilaisia paikkoja, jonne voi siirtää varoja suhteellisen helposti tai perustaa keinotekoisia yrityksiä ja sitä kautta siirtää sitä niin kuin nimellistä toimintaa jonnekin muualle, niin tää ongelma jatkuu. Meidän täytyy tehdä asialle jotain myös Euroopan unionin tasolla ja globaalisti.”

Verohallinto haluaisi muuttaa verotusta nykyistä yksinkertaisempaan suuntaan.

Pekka Ruuhonen:
”Jos puhutaan vaikkapa palkansaajien verotuksesta, niin siellä on edelleen sellaisia vähennyksiä, joissa aivan varmasti tietynlaista verovuotoa tapahtuu. Yritysten vähennysjärjestelmää on nyt jälleen ruvettu monimutkastamaan. Puhutaan bisnesenkelivähennyksestä, näistä t&k-vähennyksistä, ja niin edelleen, jotka ovat omia luomaan mahdollisuuksia myöskin tahallisiin tai tahattomiin väärintulkintoihin.”

MOT:
”Millaisia yksityishenkilöiden verotuksenvähennyksiä voisi poistaa?”

Pekka Ruuhonen:
”No, esimerkiksi matkakuluvähennykset.”

Minna Salminen:
”Se, että jos itsellä menee tosi hyvin, niin se unohtuu se syy siitä, että miksi niitä pitäisi niitä veroja maksaa ja tota, vaikka siellä taustalla on koko ajan se, että me ylläpidetään sitä hyvinvointivaltiota, sitä turvallisuutta, sitä tasa-arvoa, mikä me ollaan tänne luotu, niin se pitäisi niinku tavallaan, se on unohtunut ehkä ihmisiltä.”

Glen and Matt: Breaking Routine

Heikki Patomäki:
”Jos me ajatellaan kansalaisten tasaveroisuuden ja laillisuusperiaatteen näkökulmasta, mikä on myös demokratian ytimessä, niin totta kai on niin, että jos ihmisiä kohdellaan hyvin eri tavalla verotuksen osalta, niin silloinhan meillä ei voi myöskään toteutua kunnollinen demokratia. Silloin myös, ihan periaatteellisella tasolla, mut sitten on toinen taso se, että mitä käytännön vaikutuksia sillä on, että jotkut pystyy käytännössä kiertämään veroja. Tyypillisesti se johtaa sellaisiin tilanteisiin, missä kaikkein varakkaimmat ihmiset usein maksaa paljon vähemmän, suhteellisesti vähemmän veroja kuin ne tavalliset työntekijät, jotka tilittää tunnollisesti normaalikuukausipalkasta automaattisesti, asiaa sen enempää ajattelematta, normaalin veroprosentin.”

MOT:
”Voidaanko sanoa, että verovaje on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille?”

Heikki Patomäki:
”Ehdottomasti.”

MOT:
”Jos Verohallinto saisi nyt tilkittyä tämän noin neljän miljardin euron aukon ja te saisitte päättää, mihin se käytetään, niin mihin se käytetään?”

Minna Salminen:
”No, kyllä tota perustoimentuloa ja tota perusterveydenhuoltoa, koulutusta ja päivähoitoa, näitä niin kuin perusasioita, infran ylläpitämistä tässä yhteiskunnassa, niin niihin sijoitettaisiin varmasti kyllä enemmän rahaa.”

Teemu Lehtinen:
”Sitä varten meillä on poliittinen päätöksenteko, joka päättää että mihin hyviin tarkoituksiin rahaa laitetaan, hyvinvointipalveluihin ja sosiaaliturvaan, niitähän veroilla ylläpidetään”.

Tuija Brax:
”Meidän huolet kestävyysvajeen suhteen olisivat aivan toisenlaisia, ne olisivat hyvinkin arkisia järkevän taloudenpidon ongelmia, jos näin hyvään tulokseen päästään”.

Heikki Patomäki:
”Kaikkein helpointa olisi yrittää kompensoida tätä kuntien tällä hetkellä hyvin vaikeata taloustilannetta”.

Pekka Ruuhonen:
”Arkadianmäellä päätetään se, että mihin verovarat käytetään, ja me täällä teemme parhaamme niitten oikeamääräiseksi kerryttämiseksi.”