Hyppää pääsisältöön

"Kynttilät syttyvät haudoilla" on joulunviettomme aikamerkki

Yksi Yleisradion jouluohjelmiston klassikoista on aattoiltaisin hämärän laskeuduttua kuultu radiolähetys hautausmaalta. Viimeiset valmistelut on tehty, joulu alkaa olla valmis vietettäväksi. Moni muistaa kuulleensa radiosta tuolloin pitkän linjan toimittajan Niilo Ihamäen äänen. "Tsihh... Olette juuri sytyttänyt kynttilän. Kenen haudalla olemme?"

Edesmenneiden muistaminen kynttilöin juuri jouluaattoiltaisin yleistyi Suomessa toisen maailmansodan aikana. Ilmiö kiinnitti jo tuolloin myös radiotoimittajien huomion, ja tavaksi tuli lähettää aattoiltaisin ohjelma eri puolilla Suomea sijaitsevilta hautausmailta. Ensimmäinen tallessa oleva ohjelma on kuitenkin vasta vuodelta 1971, tuolloin mikrofonin varressa Helsingin Hietaniemessä seisoi Niilo Ihamäki.

Ihamäki kuvailee tunnelmaa hautausmaalla runollisesti. "Kaunis tämä hautausmaa on kesäisessä lehtevyydessään, ja vaikuttava se on näin talvisessa asussaan, jouluaattona, päivän painuessa illaksi, jolloin tuhannet haudoille syttyvät kynttilät tekevät tästä hautausmaasta tuikkivan valokartanon."

Supisuomalainen ohjelmaidea on yksinkertainen. Toimittaja kiertää hautausmaalla ja keskustelee haudoilla käyvien omaisten kanssa henkilöistä, keiden muistoksi he kynttilän sytyttävät. Moni kertoo, että kyse on eräänlaisesta rajasta arjen ja juhlan välillä. "Kun on saanut kaikki kuntoon, kotona on kaikki tehty, tulin tänne, sytytin kynttilän. Kun katselee tuota liekin eloa, niin kuvat kulkevat ja muistuu mieleen kaikki omat rakkaat, he ovat aina mukana."

Kymmenen vuotta myöhemmin Ihamäki selostaa ohjelman Harjavallan hautausmaalta. Helmi Karhulehto, Einari Liimatainen ja Raila Syrjänen muistelevat edesmenneitään. Kirkkoherra Veijo Järvinen kertoo, miten surevaan ihmiseen kannattaa suhtautua. Harjavallan hautausmaalla on liikettä koko aattoillan, sillä moni tulee käymään kirkkomaalla kesken joulunviettonsa.

Vuonna 1997 ohjelma lähetettiin Urjalasta. Ihamäki tapaa Tuula ja Heikki Yntälän, Turkka Elonheimon, Liisa ja Ilpo Hynnisen sekä kirkkoherra Kauko Keräsen. Eräs kertoo sukunsa "jouluvainajista", toinen käyvänsä joka joulu erään huutolaispojan haudalla. Ihamäki keskustelee heidän kanssaan luontevasti ja jopa osallistuvasti. "No niin, asettakaa nyt kynttilä... tässä on havuja."

Niilo Ihamäen jälkeen ohjelman toimittajat ovat vaihdelleet. Vuonna 2005 ohjelman Hietaniemessä tehnyt Iris Mattila tiesi kertoa, että hautausmaalta oli jo toivottu, ettei kynttilöitä turvallisuussyistä tuotaisi niin paljon.

Suomalaisia juhlaperinteitä tutkinut Päivi Kärjä kertoo Mattilalle, että kansainvälisesti katsottuna tapamme muistaa poismenneitä näin näkyvästi on poikkeuksellinen. Toisaalta vainajat ovat aina olleet keskeisellä sijalla suomalaisessa jouluperinteessä. Mattila tapaakin pian perhekunnan, jolla on kokonainen kopalllinen hautakynttilöitä muassaan. Lähetyksen päätteeksi Mattila sytyttää kynttilän oman äitinsä haudalla.

Jouluaattona 2010 Hietaniemen haudat ovat saaneet puolen metrin lumikuorrutteen. Juha Blomberg ja Sanna Kojo kiipeävät Taitelijakukkulalle ja ihailevat kuvankaunista maisemaa. Tämän jälkeen he käyvät sytyttämässä kynttilät omille edesmenneille läheisilleen. Laskujen mukaan jo joka toinen suomalainen tekee jouluaattoisin samoin.

Tietolaatikko

Tapa polttaa elävää tulta haudoilla juontaa juurensa antiikkiin. Keskiajalla katolisissa maissa vakiintui tapa muistaa vainajia etenkin pyhäinpäivänä. Luterilaisissa maissa tapa yleistyi vasta 1800-1900-lukujen taitteessa. Toisen maailmansodan jälkeen vainajia alettiin Pohjolassa muistaa etenkin jouluisin.

Alkuaikojen lähetyksen selostivat mm. Bo Lönnqvist, Heikki-Tapio Nieminen, Simo Pasanen, Paavo Noponen, Urpo Seppänen, Toivo Rasilainen, Aatos Heinonkoski , Oiva Ruusuvuori, Viki Raaska ja O. Korpijaakko. Niilo Ihamäki toimitti ensimmäisen Kynttilät syttyvät -lähetyksensä Köyliöstä 1969 ja viimeisen Hietaniemestä 2002.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto