Hyppää pääsisältöön

Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.

Unto Miettisen radio-ohjelma vuodelta 1959 tutkii Lassilan (1868–1918) vaiheita aina tämän synnyisijoilta Tohmajärveltä kuolemaan saakka Helsingissä.

Ohjelmassa pääsevät ääneen muun muassa Tietäväisen suvun tilaa ohjelman tekohetkellä viljellyt Martti Puustinen, kirjallisuuden tutkija Elsa Erho, emäntä Aina Viitala, kirjailijan sukulainen Axel Tietäväinen, Tulitikkuja lainaamaan -romaanin päähenkilön esikuvan pojanpoika Juho Kämäräinen ja rouva Kerttu-Liisa Räisänen, joka ainoana vieraili kirjailijan luona Sörnäisten vankilassa vuonna 1918.

Valmistuttuaan Sortavalan seminaarista Lassila työskenteli opettajan muun muassa Raahessa ja Viipurissa. Vuonna 1900 hän vaihtoi alaa ja muutti Pietariin halkokauppiaaksi.

Pietarissa hän koki jonkin sortin poliittisen heräämisen ja Venäjältä palattuaan hän ryhtyi vaalipuhujaksi ja pakinoitsijaksi. Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen Lassilasta tuli suomalaisen puolueen lehden toimittaja Porissa.

Kirjailijaksi Lassila ryhtyi varsin myöhään, kun Irmari Rantamala julkaisi Harhama ja Martva-teokset vuonna 1909. Seuraavana vuonna Maiju Lassila julkaisi Tulitikkuja lainaamassa -romaaninsa.

Lassilalla ja Rantamalalla oli tyystin erilaiset kirjoitustyylit. Lassila kirjoitti kansanomaisemmin ja Rantamala maalaili maailmaa Danten, Dostojevskin ja Goethen tapaan.

"Maiju Lassila hankki kyhäyksillään rahaa, jotta Rantamalakin tulisi toimeen. Perin vaatimattomasti kylläkin, sillä Lassilankin tekijäpalkkiotkin olivat pieni. Kun tuli puute, hän tekaisi uuden kirjan", Erho kertoo.

Rantamala kirjoitti ahkerasti poliittisiin lehtiin ja vuonna 1917 hänestä tuli Työmies-lehden avustaja ja sittemmin toimittaja. Muun toimituksen jo paettua sisällissotaa, jäi hän yksin tekemään lehteä. Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen huhtikuussa 1918.

Algot Untola, Maiju Lassila ja Irmari Rantamala kohtasivat loppunsa veneessä toukokuussa 1918, kun häntä oltiin viemässä Santahaminaan teloitettavaksi.

Tulitikkuja lainaamassa Radioteatterin tulkintana 1965

Maiju Lassilan tuotantoa äänikirjoina

Elämän vaihteessa, luenta viidessä osassa

Mestari Nyke, luenta seitsemässä osassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.