Hyppää pääsisältöön

Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.

Unto Miettisen radio-ohjelma vuodelta 1959 tutkii Lassilan (1868–1918) vaiheita aina tämän synnyisijoilta Tohmajärveltä kuolemaan saakka Helsingissä.

Ohjelmassa pääsevät ääneen muun muassa Tietäväisen suvun tilaa ohjelman tekohetkellä viljellyt Martti Puustinen, kirjallisuuden tutkija Elsa Erho, emäntä Aina Viitala, kirjailijan sukulainen Axel Tietäväinen, Tulitikkuja lainaamaan -romaanin päähenkilön esikuvan pojanpoika Juho Kämäräinen ja rouva Kerttu-Liisa Räisänen, joka ainoana vieraili kirjailijan luona Sörnäisten vankilassa vuonna 1918.

Valmistuttuaan Sortavalan seminaarista Lassila työskenteli opettajan muun muassa Raahessa ja Viipurissa. Vuonna 1900 hän vaihtoi alaa ja muutti Pietariin halkokauppiaaksi.

Pietarissa hän koki jonkin sortin poliittisen heräämisen ja Venäjältä palattuaan hän ryhtyi vaalipuhujaksi ja pakinoitsijaksi. Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen Lassilasta tuli suomalaisen puolueen lehden toimittaja Porissa.

Kirjailijaksi Lassila ryhtyi varsin myöhään, kun Irmari Rantamala julkaisi Harhama ja Martva-teokset vuonna 1909. Seuraavana vuonna Maiju Lassila julkaisi Tulitikkuja lainaamassa -romaaninsa.

Lassilalla ja Rantamalalla oli tyystin erilaiset kirjoitustyylit. Lassila kirjoitti kansanomaisemmin ja Rantamala maalaili maailmaa Danten, Dostojevskin ja Goethen tapaan.

"Maiju Lassila hankki kyhäyksillään rahaa, jotta Rantamalakin tulisi toimeen. Perin vaatimattomasti kylläkin, sillä Lassilankin tekijäpalkkiotkin olivat pieni. Kun tuli puute, hän tekaisi uuden kirjan", Erho kertoo.

Rantamala kirjoitti ahkerasti poliittisiin lehtiin ja vuonna 1917 hänestä tuli Työmies-lehden avustaja ja sittemmin toimittaja. Muun toimituksen jo paettua sisällissotaa, jäi hän yksin tekemään lehteä. Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen huhtikuussa 1918.

Algot Untola, Maiju Lassila ja Irmari Rantamala kohtasivat loppunsa veneessä toukokuussa 1918, kun häntä oltiin viemässä Santahaminaan teloitettavaksi.

Tulitikkuja lainaamassa Radioteatterin tulkintana 1965

Maiju Lassilan tuotantoa äänikirjoina

Elämän vaihteessa, luenta viidessä osassa

Mestari Nyke, luenta seitsemässä osassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto