Hyppää pääsisältöön

Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.

Unto Miettisen radio-ohjelma vuodelta 1959 tutkii Lassilan (1868–1918) vaiheita aina tämän synnyisijoilta Tohmajärveltä kuolemaan saakka Helsingissä.

Ohjelmassa pääsevät ääneen muun muassa Tietäväisen suvun tilaa ohjelman tekohetkellä viljellyt Martti Puustinen, kirjallisuuden tutkija Elsa Erho, emäntä Aina Viitala, kirjailijan sukulainen Axel Tietäväinen, Tulitikkuja lainaamaan -romaanin päähenkilön esikuvan pojanpoika Juho Kämäräinen ja rouva Kerttu-Liisa Räisänen, joka ainoana vieraili kirjailijan luona Sörnäisten vankilassa vuonna 1918.

Valmistuttuaan Sortavalan seminaarista Lassila työskenteli opettajan muun muassa Raahessa ja Viipurissa. Vuonna 1900 hän vaihtoi alaa ja muutti Pietariin halkokauppiaaksi.

Pietarissa hän koki jonkin sortin poliittisen heräämisen ja Venäjältä palattuaan hän ryhtyi vaalipuhujaksi ja pakinoitsijaksi. Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen Lassilasta tuli suomalaisen puolueen lehden toimittaja Porissa.

Kirjailijaksi Lassila ryhtyi varsin myöhään, kun Irmari Rantamala julkaisi Harhama ja Martva-teokset vuonna 1909. Seuraavana vuonna Maiju Lassila julkaisi Tulitikkuja lainaamassa -romaaninsa.

Lassilalla ja Rantamalalla oli tyystin erilaiset kirjoitustyylit. Lassila kirjoitti kansanomaisemmin ja Rantamala maalaili maailmaa Danten, Dostojevskin ja Goethen tapaan.

"Maiju Lassila hankki kyhäyksillään rahaa, jotta Rantamalakin tulisi toimeen. Perin vaatimattomasti kylläkin, sillä Lassilankin tekijäpalkkiotkin olivat pieni. Kun tuli puute, hän tekaisi uuden kirjan", Erho kertoo.

Rantamala kirjoitti ahkerasti poliittisiin lehtiin ja vuonna 1917 hänestä tuli Työmies-lehden avustaja ja sittemmin toimittaja. Muun toimituksen jo paettua sisällissotaa, jäi hän yksin tekemään lehteä. Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen huhtikuussa 1918.

Algot Untola, Maiju Lassila ja Irmari Rantamala kohtasivat loppunsa veneessä toukokuussa 1918, kun häntä oltiin viemässä Santahaminaan teloitettavaksi.

Tulitikkuja lainaamassa Radioteatterin tulkintana 1965

Maiju Lassilan tuotantoa äänikirjoina

Elämän vaihteessa, luenta viidessä osassa

Mestari Nyke, luenta seitsemässä osassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto