Hyppää pääsisältöön

Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.

Unto Miettisen radio-ohjelma vuodelta 1959 tutkii Lassilan (1868–1918) vaiheita aina tämän synnyisijoilta Tohmajärveltä kuolemaan saakka Helsingissä.

Ohjelmassa pääsevät ääneen muun muassa Tietäväisen suvun tilaa ohjelman tekohetkellä viljellyt Martti Puustinen, kirjallisuuden tutkija Elsa Erho, emäntä Aina Viitala, kirjailijan sukulainen Axel Tietäväinen, Tulitikkuja lainaamaan -romaanin päähenkilön esikuvan pojanpoika Juho Kämäräinen ja rouva Kerttu-Liisa Räisänen, joka ainoana vieraili kirjailijan luona Sörnäisten vankilassa vuonna 1918.

Valmistuttuaan Sortavalan seminaarista Lassila työskenteli opettajan muun muassa Raahessa ja Viipurissa. Vuonna 1900 hän vaihtoi alaa ja muutti Pietariin halkokauppiaaksi.

Pietarissa hän koki jonkin sortin poliittisen heräämisen ja Venäjältä palattuaan hän ryhtyi vaalipuhujaksi ja pakinoitsijaksi. Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen Lassilasta tuli suomalaisen puolueen lehden toimittaja Porissa.

Kirjailijaksi Lassila ryhtyi varsin myöhään, kun Irmari Rantamala julkaisi Harhama ja Martva-teokset vuonna 1909. Seuraavana vuonna Maiju Lassila julkaisi Tulitikkuja lainaamassa -romaaninsa.

Lassilalla ja Rantamalalla oli tyystin erilaiset kirjoitustyylit. Lassila kirjoitti kansanomaisemmin ja Rantamala maalaili maailmaa Danten, Dostojevskin ja Goethen tapaan.

"Maiju Lassila hankki kyhäyksillään rahaa, jotta Rantamalakin tulisi toimeen. Perin vaatimattomasti kylläkin, sillä Lassilankin tekijäpalkkiotkin olivat pieni. Kun tuli puute, hän tekaisi uuden kirjan", Erho kertoo.

Rantamala kirjoitti ahkerasti poliittisiin lehtiin ja vuonna 1917 hänestä tuli Työmies-lehden avustaja ja sittemmin toimittaja. Muun toimituksen jo paettua sisällissotaa, jäi hän yksin tekemään lehteä. Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen huhtikuussa 1918.

Algot Untola, Maiju Lassila ja Irmari Rantamala kohtasivat loppunsa veneessä toukokuussa 1918, kun häntä oltiin viemässä Santahaminaan teloitettavaksi.

Tulitikkuja lainaamassa Radioteatterin tulkintana 1965

Maiju Lassilan tuotantoa äänikirjoina

Elämän vaihteessa, luenta viidessä osassa

Mestari Nyke, luenta seitsemässä osassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto