Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Lotto ei ole laskutaidottomien huijaamista

Tein Prisma Studioon tiedejutun Lotosta, koska halusin löytää tavan voittaa lotossa varmasti. Vaikka lottovoitolla on tieteen kanssa vähän tekemistä, löysin yllätyksekseni täydellisen lottorivin. Haluan jakaa sen kanssasi.

- Lotto on toisaalta hyväntekeväisyyttä mutta toisaalta laskutaidottomien ihmisten huijaamista.

Osmo Soininvaaralta kysyttiin pari vuotta sitten Helsingin Sanomien Raadissa, lottoaako hän? Soininvaaran mukaan tilastotieteilijä ei voi lotota.

- Lotto on toisaalta hyväntekeväisyyttä mutta toisaalta laskutaidottomien ihmisten huijaamista.

Olen eri mieltä. Veikkaus on erityisesti Loton pelaamisen suhteen erittäin avoin. Nettisivuilta laskutaidotonkin voi tarkistaa Veikkauksen määrittämät todennäköisyydet eri voitoille. Voiton odotusarvo ei ole Loton pelaamisessa kannustava. Uskon silti, että valtaosalla pelaajista on hyvä käsitys siitä, miten epätodennäköistä Loton päävoiton osuminen kohdalle on. Ei Lottoa kukaan tienatakseen pelaa.

Lotto ei myöskään ole hyväntekeväisyyttä, koska Veikkaus ei ole hyväntekeväisyysjärjestö. Toisin kuin hyväntekeväisyysjärjestöillä, Veikkauksen taloudelliset raportit ovat kenen tahansa luettavissa. Loton liikevaihto oli viime vuonna 525,8 miljoonaa euroa. Kun palautusprosentti on vain noin 41% (vrt. Pitkävedon noin 91%) niin on helppo ymmärtää, miten suuren osuuden Lotto kerää yli 500 miljoonasta eurosta, jonka Veikkaus tulouttaa vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Rahapelaamisen monopolisointi valtiolle on yksi perinteisimmistä ja varmimmista tavoista kerätä valtion taskuun rahaa. Veikkaus on verottaja ja veronalaisena ovat ihmiset unelmat. Soininvaaran mukaan meillä tosin tulisi olla järkevämpiä unelmia kuin lottovoitto, mikä pitää varmasti paikkansa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lottovoitostakin saisi unelmoida. Tosin ilman pelaamista lottovoitto ei varmasti ole osunut kenelläkään kohdalle.

Luin yliopistossa tilastotieteen perusopinnot ja kuten Soininvaara, en pitänyt Loton pelaamista kolmeenkymmeneen vuoteen millään tavalla rationaalisena toimintana. Lottoa tutkiessani ajatteluni muuttui.

En luota onneen. On turha luottaa siihen, että kaikki kyllä järjestyy. Ei järjesty, ellei ole valmis itse asioita järjestämään. Elämä on täynnä epäonnenpotkuja. Terveydellisiä ja taloudellisia. Osaan voi varautua, mutta joskus elämältä saa kierrepotkun päähän oli riskeistä kuinka kartalla tahansa.

Sanassa riski on negatiivinen lataus. Loton pelaaminen tuo elämään poikkeuksellisen mahdollisuuden saada onnenpotku, jota ei varmasti ole ansainnut. Pelaamalla ottaa tietoisen positiivisen riskin siitä, että elämä voi muuttua dramaattisesti joka lauantaina.

Ei siinä tarvita rationaalisuutta. Kyse on unelmista ja leikistä. 52 euroa vuodessa takaa pääsyn jokaviikkoiseen ja jokapäiväiseen haaveilun leikkiin, jollaista ei muualla ole tarjolla. Euron panosta ei missään muualla muuteta viikon aikana miljooniksi. Tämän riskin tiedostaminen tuottaa itselleni mielihyvää ja elämänlaatua. Se on mielestäni rationaalista ja siksi aktivoin Veikkauksen nettipelipalvelussa ”ikiloton” – pelaan eurolla rivin viikossa.

Täydellinen lottorivi on 8, 24, 32, 38, 39, 31, 29. Ne ovat kierrokseen 47/2013 mennessä arvottujen nykymuotoisen 39-numeroisen Loton vähiten esiintyneet lottonumerot. Niidenhän pitää siis tulla seuraavaksi, koska kaikki numerot esiintyvät yhtä usein? Täydellinen rivi on myös rivi ykkösestä seiskaan, lasten syntymäpäivät, numerot kolmen ensimmäisen autosi rekisterikilvissä ja mikä tahansa muukin sarja. Itse käytän syntymäpäiviä, joihin olen sekoittanut lukuja väliltä 32-39. Niitä pelataan tilastollisesti vähiten.

Jokainen pelattu rivi on pelaajalleen täydellinen, joskin tietyillä riveillä voit varautua jakamaan unelmasi jonkun toisen kanssa. Sen vuoksi en missään nimessä paljastaisi omaa riviäni kenellekään. Olisi turmiollista, mikäli lottovoitto tuntuisi samalla elämän suurimmalta epäonnenpotkulta.

Prisma Studio toivottaa katsojilleen rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta!

- Turkka Huhtala, Prisma Studio

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.