Hyppää pääsisältöön

Tv:n suosikkipukki päivysti kuumalla linjalla 20 vuoden ajan

Joulupukin kuumalinja -ohjelman alkuperäinen punanuttu esiintyi ruudussa niin useana aattoaamuna, että monet vakuuttuivat hänen olevan ainoa oikea Pukki. 2000-luvulla miekkosta ylistettiin peräti "suomalaisen talkshow-perinteen kuumimmaksi juontajaksi".

Joulupukin kuumalinja avattiin vuonna 1991, jolloin lapset saivat ensi kertaa soittaa pukille suoraan lähetykseen. Lähetyksissä esiteltiin myös lasten piirroksia ja luettiin tervehdyskirjeitä ja -fakseja. Tietotekniikan edistyttyä pukille sai lähettää myös "nettiä", toisin sanoen sähköposti- ja internet-viestejä.

Jo vuonna 1991 pukki kommunikoi modernilla punaisella matkapuhelimella Korvatunturin vartiotontun kanssa.

Ensimmäisessä lähetyksessä pukkia avustaa joukko puhelintonttuja, mutta enimmän aikaa ruudussa hänen seuranaan on vain kärrinpyöriä heittelevä "adjutonttu" Eetu. Puhelujen välillä pukki tarttuu pari kertaa kitaraan esittääkseen Eetun kanssa joululauluja. Ohjelman lomassa nähtiin animaatioita ja joulurauhan julistus Turusta.

Vuoden 2011 lähetyksessä nähdään kokonainen armeija avustavia pikkutonttuja. Lasten puhelimessa laulamia joululauluja säestää musiikkitonttu Vilhelmiina, ja sähköisiä viestejä poimii lähetykseen nettitonttu Ville. Ruudussa vaihtuvat terveiset maailman eri kolkilta.

Kuumalinjan isännän leppoisan asiallinen hahmo iskostui useampienkin lapsipolvien mieleen. Kun YleX haastatteli häntä vuonna 2011, kanava mainostikin vierastaan ennakkoon Suomen virallisena joulupukkina.

Ilen ja Matin YleX-haastattelussa pukki myöntää jouluajan olevan kiireistä, mutta hartiakivut ehkäisi joulumuorin mainio hieronta. Muun osan vuodesta joulupukki vietti rentoillen. Hän paljastaa mm. käyvänsä uimarannoilla naamioituneena – vailla valkoista partaansa.

Trendilahjoista hankalimpia ovat kuulemma olleet solariumit, jotka eivät olleet mahtua sisään ovista tai ikkunoista. Aviomiesten vaimoilleen ostelemien hepenien sijasta pukki suosittelee enemmän läheisyyttä ja hempeilyä.

"Kyllä pukki tietää" kuului vanhan valkoparran vakiintuneisiin iskulauseisiin. Se kuultiin myös hänen vieraillessaan Kotikatu-sarjassa jouluna 2004.

Samana vuonna televisioidussa Arto Nybergin ohjelmassa yritetään muistella joulupukin historiaa, mutta asiat ovat niin vanhoja, ettei haastateltava saa niitä enää kovin tarkasti mieleensä. Pukki tähdentää kuitenkin, ettei hänen hahmoaan tule sotkea harmaatakkisiin jäärätonttuihin, jotka ovat aikoinaan liikuskelleet jouluisin Suomessa. Amerikkalaiseen kollegaansa hän suhtautuu hieman varauksellisesti: jatkuva "ho-ho-ho"-hohotus ei nimittäin antanut kovin korkeaa kuvaa tämän keskustelukyvyistä.

Pukin pitää joulun aikana ehtiä satoihin miljooniin koteihin ja yhden sekunninkin aikana satoihin talouksiin. "Se on joulun taikaa", hän selittää ihmettelevälle Nybergille.

Olemassaoloaan koskeviin epäilyihin joulu-ukko vastaa: vaikka monet aikuiset kuvittelevat, että ansio lasten lahjoista kuuluu heille itselleen, ajatukset vanhempien aivoihin panee juuri pukki. Varmemmaksi vakuudeksi aitoudestaan hän signeeraa joulutervehdyksensä asiaankuuluvan omanarvontuntoisesti: "Oikea Joulupukki!"

Tietolaatikko

Vantaalainen opettaja, muusikko ja toimittaja Kosti Kotiranta (1957–2015) isännöi Joulupukin kuumalinjaa vuosina 1991–2005 ja 2007–2011. Vuonna 2006 hän jäi ohjelmasta pois vakavan sairauden johdosta ja jätti pukinviran lopullisesti seuraajalleen vuodesta 2012 eteenpäin.

Esiintyjät vuonna 1991: Joulupukki – Kosti Kotiranta. Eetu-tonttu – Jorma Kaista. Vartiotonttu – Eero Saarinen.

Esiintyjät vuonna 2011: Joulupukki – Kosti Kotiranta. Soittajatonttu – Vilhelmiina Heikkonen. Nettitonttu – Ville Mononen. Puhelintontut – Riikka Hiekkaniemi, Taina Mononen, Minttu Kauppila, Aleksi Kuusijärvi, Essi Leppänen, Helmi Ryösä, Alina Salmi. Pikkutontut – Elmeri Latva-Äijö, Tiitu Latva-Äijö, Elias Latva-Äijö, Ronja Leppäaho, Aino Lintula, Jaakko Lintula, Solja Pertola, Mandi Koskinen, Ilari Lemponen, Veera Virtanen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto