Hyppää pääsisältöön

Mieskuorolaulu yhdisti eri ammattikuntien edustajat Pohjois-Pohjanmaalla Vihannissa 1970-luvulla.

Ohjelma ”Vihannin mieslaulajat” oli osa TV1:ssä nähtyä Musiikin teemailtaa vuodelta 1972. Haastattelujen ja laulujen välissä näkyy Vihannin ja Lampinsaaren maisemia.

Vihanti oli 1972 noin 5000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänissä. 1970-luvulla Vihannin pääelinkeinot olivat maatalous ja kaivosteollisuus. Vihannin Lampinsaaren kaivos oli kunnan suurimpia työnantajia. Vihannissa oli useita kouluja, niin kirkonkylällä kuin Lampinsaaren ja Alpuan sivukylillä.

Harrastustoimintaa riitti niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla. Yhtenä esimerkkinä mieskuorotoiminta, jonka aktiivisuus ja korkea taso oli pitkälti musikaalisen ja innostuneen kansakoulunopettajan Pentti Viitasen ansiota.

Vihannin mieslaulajat aloitti kvartettina 1950-luvun lopulla. 1970-luvulla laulajia oli noin 30 opettajista ja palomiehistä autoilijoihin ja maanviljelijöihin. Kuoron johtajana toimi kansakoulunopettaja Pentti Viitanen. Musiikin harrastukseen oli Vihannissa 1970-luvulla myös muita mahdollisuuksia: pelimannit, jotka soittivat myös kamarimusiikkia ja Kansalaisopiston torvisoittokunta.

Kuoron miehet pitävät kuorolaulua tervetulleena vastapainona arkiselle työlle. Eräs maanviljelijä sanoo, että ”kyllä se ainakin maanviljelijän kannalta on hirviä henkinen piristys kun käy täällä kun aina kuuntelee lehmän ääntä niin on mukava kuunnella vähän miesten ääntäkin”.

Kuoron tulevaisuutta pohtii muutama mieslaulaja. Esko Luukinen toteaa, ettei kuorossa nuorta polvea vuonna 1972 ole mukana, vaikka Vihannista kyllä löytyisi nuoria laulajia. Toinen mies sanoo, että kuorolaulua kohtaan on varmasti myös ennakkoluuloja, kuoroa pidetään ”herrain porukkana”.

Lopuksi Pentti Viitanen vielä toteaa, että vaikka mieskuorolauluja on paljon ja hyviä, mutta tulee joskus mieleen että kunpa löytyisi jotain uutta ja mielenkiintoista joka olisi sovitettu nimenomaan ajatellen pieniäkin kuoroja.

Teksti: Annimaiju Pudas

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto