Hyppää pääsisältöön

Musiikilla vauhditetaan työtehoa ja ostohalukkuutta

1970-luvulla Suomessa musiikkia käytettiin työtehon kehittämiseen. Pankeissa ja kaupoissa otettiin käyttöön taustamusiikkijärjestelmiä, joilla pyrittiin parantamaan asiakkaiden viihtyvyyttä ja ostohalukkuutta. Musiikin moninaista vaikutusta ihmiseen pohtii vuoden 1972 ohjelma Musiikkia tiskin alta.

Ohjelman lähtökohtana on, että musiikilla on aina ollut hyvin voimakas vaikutus ihmisen tunteisiin. Siksi musiikin tunteenomaista tunnelmanluomista on hyödynnetty niin markkinoilla, sirkuksissa, teattereissa kuin mykän elokuvan esityksissä, joissa musiikki säesti liikkuvia kuvia.

Musiikin hyödyntämistä työtehon parantamisessa on sitäkin tehty jo pitkään. Tästä esimerkkinä se miten marssimusiikki saa väsyneen sotilaan jaksamaan vielä seuraavat kymmenen kilometriä. Ennen vanhaan topparoikat saatiin tekemään samanaikaista suoritusta sopivasti rytmitetyllä musiikilla. Myös työlaulut tekivät työrupeamasta miellyttävämmän ja paransivat työtehoa. Musiikin piristysarvo ei siis ole mikään 1970-luvulla keksitty asia.

Varatuomari Eero Vallila kertoo yksityiskohtaisesti miten taustamusiikkijärjestelmä kehittyi Yhdysvalloissa. Kehittelyssä mukana ovat olleet yhdysvaltalainen yritys Muzak sekä Yhdysvaltain armeija. Järjestelmää kehitettäessä havaittiin, että eri tarkoituksiin pitää olla erilaista musiikkia: on teollisuusmusiikkia, toimistomusiikkia ja yleisönpalvelumusiikkia. Muzak-nauhoilla ei ole valmista kaupallista musiikkia, tätä musiikkia ei ole saatavilla mistään muualta.

Musiikin vaikutusta ihmiseen työntekijänä käsitellään asiallisen täsmällisesti. Ohjelmassa mm. todetaan: ”Kun musiikki ottaa huomioon ihmisen mielialakäyrän ja pyrkii sitä nostamaan, jos tässä onnistutaan, samalla onnistutaan lisäämään työtehoa, vähentämään virheitä, mahdollisesti jopa työtapaturmia.”

Toisaalta työterveyslaitoksen psykologi Sauli Häkkinen toteaa työpaikkamusiikista näin: ”Sanoisin, että sen osuus on varsin vähäinen tai oikeastaan työpaikkamusiikin käyttö on jo eräs oire siitä, että työtä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla pystytty järjestämään. Työpaikkamusiikki tulee kuvaan vain silloin kun työ kaikesta huolimatta muodostuu yksitoikkoiseksi.”

Ohjelmassa kuljetaan myös vuonna 1971 valmistuneen Leppävaaran Maxi-marketin tiloissa ja kysytään asiakkailta mitä mieltä he ovat taustamusiikista ja vaikuttaako se heidän ostoskäyttäytymiseensä. Ohjelman toimittaja on selvittänyt, että asiakas viipyy kaupassa huomattavasti kauemmin jos siellä soitetaan musiikkia.

"Nykyaikaisissa suurissa supermarketeissa pyritään myymään halvalla ja paljon kerrallaan, asiakkaalla on tilaa liikkua valtavien tavaravuorien välissä, näin hänelle jää ikään kuin enemmän aikaa miettiä mitä ostaisi".

Ohjelma loppuu synkkiin tulevaisuudenvisioihin, joissa työpaikkamusiikin vaikutukset ovat valtaosin negatiivisia, jopa vaarallisia. Toimittaja toteaa, että musiikin piristävä vaikutus lähinnä siirtää väsymystä, eivätkä työntekijät ole tietoisia työnantajan musiikilla manipuloinnista. Toimittaja sanoo: "Kun kyseessä on ääniärsykkeet, joita ei ole tarkoitus kuunnella vaan kuulla, voidaan puhua ihmisen alitajunnan käytöstä työtehon lisäämiseen."

Teksti: Annimaiju Pudas

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto