Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Isänmaallisen sotasankaruuden lyhyt historia

Perhe reessä talvisodan aikana.
Perhe reessä talvisodan aikana. Kuva: SA-kuva talvisota

Vuosi 2013 on ollut todella ikävä isänmaallisen sotasankaruuden näkökulmasta. Dosentti Juha Pohjonen ja tutkijatohtori Oula Silvennoinen selvittivät hieman tarkemmin Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin toimia sodan aikana ja tulivat siihen ikävään johtopäätökseen, että sotasankari Törni olikin maanpetturi. Se on totta, että Törni oli lahjakas sotilas, joka nautti taisteluista, mutta isänmaallinen sankari hän ei ollut.

Eikä isänmaallisia sankareita olleet myöskään talvisodassa taistelleet sotilaat. Tutkija Teemu Keskisarja osoitti viime vuonna, että heidän "kannustimenaan" toimivat viha ja itsesuojeluvaisto. Tuomas Tepora todisti vuotta aikaisemmin väitöskirjassaan, että talvisodan henkeä, johon sankarimyytti olisi voinut nojata, ei ollut olemassa. Oli vain sodan synnyttämä hetkellinen tunne ristiriidattomasta ihanneyhteiskunnasta, joka kuihtui pois jatkosodan aikana.

Sotasankarin synnytti sotapropaganda

Sankarisotilaan myyttiä luotiin aktiivisesti sota-aikana. Lehdistöpropagandan lisäksi sotasankariretoriikkaa synnyttivät papit. Vuoden väitöskirjaksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2012 valittu Jouni Tillin pappien retoriikkaa jatkosodan aikana selvittänyt tutkimus paljastaa kuinka sankarisotilaskuvaa pyrittiin luomaan vastavoimaksi sotilaiden kurittomuudelle ja sotakarkuruudelle.

Toisen maailmansodan loppumisesta tulee kohta kuluneeksi 70 vuotta eli kolmen sukupolven verran. Jokaisella sukupolvella on sosiologi Karl Mannheimin mukaan oma avainkokemuksensa. 1940-luvulla se oli sota. Vasta 2000-luvun alkupuolella alettiin Suomessa tutkia laajemmin sodan kokemusluonnetta sodan strategoiden tutkimisen rinnalla.

Isänmaallisen sotasankari myytin murtaminen alkoi 2010-luvulla.

Sankariviitan alta kuoriutui perheenisä

Minkälainen mies sitten kuoriutuu sotasankarin viitan alta? Erkka Pehkonen sai käsiinsä kahden itäsuomalaisen miehen kirjeenvaihdon kotiin. Kirjeenvaihdosta syntyi väitöskirja, jossa miehet osoittautuivat vaimojaan rakastaviksi, väsyneiksi ja nälkäisiksi miehiksi, joiden mielessä pyöri huoli perheen arjesta. Sankarisotilasmyytti luo kuvan miehestä, jonka ylimmäinen tehtävä on uhrautua isänmaalle, mutta todellinen sotilas koitti selviytyä sodasta, jotta voisi jatkaa arkea perheensä kanssa.

Kului siis kolme sukupolvea ennen kuin miehiin kohdistunut sankarimyytti murtui Suomessa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua