Hyppää pääsisältöön

Hoi ratsastaja - ylös, ulos ja lenkille!

Nainen hevosen selässä.
Nainen hevosen selässä. Kuva: Emmi Kähkönen hoi ratsastaja - ylös ulos ja lenkille!

”Onko ratsastus muka urheilua? Ratsastajahan vain istuu ja hevonen juoksee.” Kuulostaako tutulta? Epäileville voi tietysti ensihädässä ojentaa hiestä märän ratsastuskypärän harhaluulojen kumoamiseksi, mutta ratsastuksen urheilullisten ominaisuuksien argumentointi voi joskus olla hankalampaa.

Minkälaista urheilua ratsastus oikeasti on ja mitä asioita ratsastajien pitäisi urheilijoina ottaa huomioon? Suomen Ratsastajainliiton järjestämässä Liikkuva ratsastaja -koulutuksessa löysimme vastauksia näihin kysymyksiin.

Mitä ratsastus on?

Suomen Ratsastajainliiton kokoushuoneen pöydän ääreen kerääntyy joukko ratsastajia. Mukana on tuntiratsastajia, kilparatsastajia, harrastajia, ratsastuksenohjaajia ja ratsastusseurojen hallitusväkeä. Olemme kaikki tulleet kuuntelemaan, mitä fysioterapeutti ja ammattivalmentaja Anne-Maarit Hyttisellä on sanottavanaan ratsastuksen terveydellisistä ja henkisistä vaikutuksista ja siitä, mitä ratsastus urheiluna ratsastajalta vaatii.

– Jokaisessa urheilulajissa tarvitaan kehon hyvää hallintaa, hyvää fyysistä kuntoa ja välinehallintaa, joka tässä tapauksessa tarkoittaa hevosen hallitsemista. Hyvä fyysinen kunto auttaa sekä oman kehon, että hevosen hallinnassa, Anne-Maarit kertoo.

Ratsastus on ihmisen ja hevosen välistä yhteistyötä. Ratsastuksen lajitaito-ominaisuuksien lista on pitkä: ratsastajalta vaaditaan muun muassa tasapainoa, ketteryyttä, rytmitajua, reaktio – ja yhdistelykykyä ja tietenkin myös lihaksia. Vaikka ratsastus ei olekaan voimalaji, vaaditaan ratsastuksessa kuitenkin lihasten jäntevyyttä ja kestävyyttä sekä erikoistilanteita, kuten äkkiliikkeitä ja putoamisia varten maksimi- ja nopeusvoimaa.

– Voimantuoton on oltava nopeaa ja hallittua, mutta lihakset on pystyttävä myös rentouttamaan yhtä nopeasti, jotta ratsastaja voi mukautua hevosen liikkeisiin ja jotta hevonen saisi palkintonsa. Ratsastuksessa käytettävät voimat eivät ole suuria, mutta koska maksimivoimantuotto on suhteessa reaktiokykyyn, korostuu myös nopeusvoiman merkitys.

Tarkoituksena on kuitenkin kommunikoida hevosen kanssa mahdollisimman kevyin avuin. Tämä tarkoittaa taitoa raa’an voiman käytön sijaan.

Nainen ratsasta hevosella.
Nainen ratsasta hevosella. Kuva: Emmi Kähkönen ulos ja lenkille!

Monipuolisen liikunnan hyödyt

Anne-Maarit kouluttautuu liikuntatieteiden maisteriksi ja on hyvin tietoinen ratsastajien yleisestä fyysisestä kunnosta ratsastajilla teetetyn verkkokyselyn sekä oman valmentamiskokemuksensa perusteella.

Ratsastuksessa kaiken perustana on tasapaino. Ilman tasapainoa ratsastaminen olisi mahdotonta.

– Tasapainon ylläpito taas vaatii jatkuvaa staattista lihastyötä. Tämän saavuttamiseksi ratsastaja tarvitsee tasapainoisen lihaksiston. Valitettavan usein ratsastajat ovat kuitenkin lihaksistoltaan epätasapainoisia, etenkin vatsa-selkälihasakselilla sekä alaraajoistaan.

Kestävyyskunnon määritelmän mukaan ratsastus ei suoranaisesti kohota kestävyyttä saati lihasvoimaa. Tätä varten vaaditaan siis muutakin oheisharjoittelua. Kun Anne-Maarit kysyy, kuinka monen ratsastajan viikko-ohjelmaan sisältyvät säännölliset voimaharjoittelut ja juoksulenkit, harvan käsi nousee ylös, mutta sitä useamman omatuntoa taitaa kolkuttaa. Anne- Maarit ei ole tuloksesta yllättynyt.

– Hevosharrastus on rahaa ja aikaa vievä laji. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei yksittäisten lenkkien juokseminen tai eri lihasryhmien harjoittaminen oikeastaan vie paljoakaan aikaa. Ne pitää vain sisällyttää elämäntapoihin.

Toinen tärkeä asia on yleinen aktiivisuus. Matka tallille ja tallilta kotiin kannattaisi mahdollisuuksien mukaan tehdä jalan, pyöräillen, sauvakävellen tai muutoin liikkuen. Tällä tavalla kestävyysliikuntaakin saa helposti lisättyä.

Nainen hevosen selässä.
Nainen hevosen selässä. Kuva: Emmi Kähkönen ulos ja lenkille!
Nainen venyttelee hevosen vieressä ja pitää suitsista kiinni.
Nainen venyttelee hevosen vieressä ja pitää suitsista kiinni. Kuva: Emmi Kähkönen ulos ja lenkille!

Venyttelyt, alkulämmittely ja loppujäähdyttely ovat osa urheilua

Ratsastajat valittelevat usein jäykkyyttään ja yleisesti ratsastuksesta puhutaankin lihaksia jäykistävänä lajina. Anne- Maarit kumoaa väitteet.

– Ratsastajien liikkuvuus on yleisesti ottaen normaalilla tasolla, ei ratsastus lajina ole mitenkään erityisesti jäykistävä. Syy, miksi ratsastajat usein tuntevat näin, on yksinkertaisesti siinä, etteivät he venyttele! Ei ole ihme, jos ei taivu, kun sen eteen ei edes yritetä tehdä mitään.

Ratsastajien kokema lihasjännitys voi johtua myös henkisistä tekijöistä. Suoritettava tehtävä voi olla haastava tai hevonen ratsastajalle haastava. Myös isoliikkeinen ja ratsastajalle väärän kokoinen hevonen voi aiheuttaa lihasjännitystä.

– Liian usein ratsastajat jättävät tekemättä alkulämmittelyn ja loppujäähdyttelyn. Ne eivät valitettavasti kuulu ratsastuskulttuuriin ja niiden merkitystä ei ole sisäistetty. Kaikissa muissa urheilulajeissa nämä tulevat aivan itsestään selvyytenä.

Kokoushuoneessa näkyy monta nyökkäilevää päätä. Myönnämme itsekin syyllistyvämme tähän. Hevosten lämmittelystä huolehditaan usein hyvin, vaikka ratsastajakin keho alkaa toimia ja ratsastus sujua vasta lihasten ollessa lämpiminä.

– Alkulämmittely voi olla hyvinkin yksinkertaista, vaikka maasta käsin kävelyä hevosen kanssa tai ilman 10 minuutin ajan. Kävelyyn voi lisätä esimerkiksi lonkankoukistajia venyttäviä ja avaavia askeleita. Ylävartalon saa lämpimäksi rintarangan kierroilla ja rintarankaa avaavilla liikkeillä. Vasta tämän jälkeen pitäisi nousta hevosen selkään.

Jotta hevonen voisi hyvin, täytyy myös ratsastajan voida hyvin!

Yleisesti ottaen ratsastajat huolehtivat urheilukumppanistaan, hevosesta, mahdollisimman hyvin. Ennen varsinaista treenituokiota hevonen lämmitellään perusteellisesti ja loppuverryttelyssä keskitytään ratsastamaan hevonen rennosti eteen ja alas. Ratsastuksen jälkeen hevosen jalat usein kylmätään joko vesisuihkun alla tai linimenttien avulla. Jumiutuneita lihaksia hierotaan ja hoidetaan lämpögeeleillä. Ratsastajat harvoin kuitenkin huolehtivat omasta kehostaan yhtä huolellisesti.

– Ratsastajat eivät aina ehdi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan harrastuksen tai työnsä lomassa. Ruokailu voi olla epäsäännöllistä, uni riittämätöntä ja monipuolinen oheisliikunta minimaalista. Päivät venyvät helposti pitkiksi, jolloin itsestä huolehtiminen jää liian vähälle.

Jos ratsastajan viikko-ohjelmasta puuttuvat monipuolinen liikunta ja lepo, vaarana on yksipuolinen lihaksiston kehittyminen. Paljon ratsastavilla henkilöillä polvien rasitusvammat ja kulumat ovat mahdollisia. Myöskään talli- ja oheistöitä ei suoriteta aina kovin ergonomisesti.

– Hyvinvoiva ja hyväkuntoinen ratsastaja jaksaa keskittyä ratsastustunnin tehtäviin koko tunnin ajan. Kun ratsastaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja peruskunnostaan, on ratsastus sekä mielekkäämpää että turvallisempaa.

Rakkaus hevosiin yhdistää

On eri asia hölkötellä maastossa kuin ratsastaa reipasta laukkaa ja valmistautua suuriin hyppyihin maastoradalla. Yhtäkaikki molemmissa vaaditaan samoja elementtejä: kehonhallintaa, fyysistä kuntoa ja tasapainoa.

– Ratsastusta voi harrastaa monella eri tavalla. Osa ratsastajista keskittyy suoritussuuntaiseen urheiluun ja osa taas hakee ratsastuksesta sen fyysisiä ja henkisiä terveysvaikutuksia. Ratsastus on vaikuttava kokemus sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti.

Ratsastuksen etuna on fyysisen terveyden lisäksi psyykkinen terveys. Merkittävin syy harrastaa ratsastusta on yksinkertainen: rakkaus hevosia kohtaan. Yli 80 % verkossa teetetyn harrastajakyselyyn vastanneista aikoi jatkaa ratsastusta niin kauan kuin vain kykenee. Tämän varmistamiseksi ratsastajien täytyy muistaa olevansa urheilijoita – aivan kuten ratsastusta muistetaan myös puolustaa urheilulajina – ja huolehtia monipuolisesti fyysisestä kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Näin kelien vielä salliessa olisi varmaan siis aika kaivaa lenkkitossut esille ja hilpaista ulos.

Nainen halaa hevosta.
Nainen halaa hevosta. Kuva: Emmi Kähkönen hoi ratsastaja - ylös ulos ja lenkille!

Kuvissa esiintyvät Muusa Enjalaja ja Hops III.

Teksti: Caisa Inkinen.

Tekstin ulkoasua muokattu 2.12.2016

  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.