Hyppää pääsisältöön

Itäkeskuksen hulinaan mahtuvat niin tuulipuvut kuin turkiksetkin

Vuonna 1999 esitetty dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itäkeskuksen tiloissa viihtyviä ihmisiä. Sarjan keskiössä on kolme liiketilaa työntekijöineen ja asiakkaineen: klassikkokirjoistaan tunnettu Itä-Helsingin Antikvariaatti, jos jonkinlaisia lemmikkieläimiä myyvä eläinkauppa Faunatar ja tanssin saloja opettava Tanssikoulu Ketonen.

Lähes tosi-tv-tyylisesti tehdyssä sarjassa seurataan yhdeksää keskenään erilaista päähenkilöä. Elämästään Itäkeskuksessa ja sen ulkopuolella kertovat mm. antikvariaatin omistaja Anne, vartijana toimiva ”Santeri”, eläinkaupan myyjä Heli sekä yhdeksänvuotias kilpatanssija Claudia.

Hansasillalla sijaitseva Itä-Helsingin Antikvariaatti on palvellut kirjojen ystäviä kauppakeskuksen alkuajoista lähtien. Monipuolista lukemista tarjoavalla antikvariaatilla on uskollinen asiakaskunta, jota kaupan omistajan Annen lisäksi palvelee Virpi. Katsojille myyjänä työskentelevä Virpi esitellään miekkailua harrastavana vakaumuksellisena sinkkuna. Yksi Annen ja Virpin vakioasiakkaista on Aku Ankka -lehdestäkin tuttu sarjakuvapiirtäjä Jukka Murtosaari.

Näyttävä Heli on eläinkauppa Faunatarin myyjä ja xl-malli. Pitkät rakennekynnet eivät ole esteenä Helin käsitellessä eläinkauppaan palautettua kuningaspytonia. Töiden ulkopuolella Helin rapsutuksista saavat nauttia hänen chihuahuakoiransa. Ensimmäisessä jaksossa Heli yllättäen irtisanotaan työpaikaltaan. Hänen ja näyttelykoirien elämän seuraamista kuitenkin jatketaan takapakista huolimatta.

Yhdeksänvuotias Claudia harrastaa kilpatanssia vanhempiensa omistamassa Tanssikoulu Ketosessa. Valmentaja-isä Heikki Ketonen varmistaa, että Claudian ja tämän tanssiparin Topin koreografiat luonnistuvat, ja että treeneissä on hauskaa samaan aikaan. Juniorisarjaan siirryttäessä Claudia tarvitsee uuden tanssipuvun, onneksi Itäkeskuksesta löytyy myös asiantunteva kangaskauppa.

Vihreässä vartijan univormussa kauppakeskusta ympäriinsä harppova Santeri ei halua työnsä vuoksi esiintyä ohjelmassa omalla nimellään. Itäkeskus onkin vartijoille melko hulppea työmaa, yhden työvuoron aikana Santeri kävelee helposti parikymmentä kilometriä. Lähes 200 liiketilaa sekä runsaat kävijämäärät pitävät huolen, etteivät vartijoilta lopu työt kesken. ”Tämän työn pitää olla haastavaa, että tätä jaksaa tehdä”, toteaa Santeri.

Teksti: Mira Sharma

Tietolaatikko

Kauppakeskus Itäkeskus avattiin vuonna 1984, jolloin ostoskeskuksen ensimmäinen Pasaasiksi nimetty osa avattiin. Kauppakeskusta laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992, jolloin liikkeiden kokonaismäärä kasvoi kahteensataan, mikä teki Itäkeskuksesta Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen. Viimeisin laajennusosa Piazza valmistui vuonna 2001.

Vuonna 2012 Pohjoismaiden suurin kauppakeskus aloitti kokonaisvaltaisen uudistuksen. Samalla Itäkeskuksen nimi muutettiin Itikseksi, jolloin myös kauppakeskuksen logo uudistui. 90 miljoonaa euroa maksavalla uudistuksella Itiksestä halutaan tehdä Suomen johtava kauppakeskus, kaikilla mittareilla mitattuna. Etenkin viihtyvyyteen panostetaan, ravintolamaailman uudistuksella, uusilla liikkeillä ja Tallinnan aukion siistimisellä. Osa pitkään toimineista liikkeistä ei enää sopinut Itiksen hakemaan imagoon vaan joutui siirtymään uusien myymälöiden tieltä. Uudistuksen on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

Työntekijöitä Itiksessä on yli 2000. Hollantilainen kiinteistösijoitusyhtiö Wereldhave omistaa kauppakeskuksen.

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto