Hyppää pääsisältöön

Itäkeskuksen hulinaan mahtuvat niin tuulipuvut kuin turkiksetkin

Vuonna 1999 esitetty dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itäkeskuksen tiloissa viihtyviä ihmisiä. Sarjan keskiössä on kolme liiketilaa työntekijöineen ja asiakkaineen: klassikkokirjoistaan tunnettu Itä-Helsingin Antikvariaatti, jos jonkinlaisia lemmikkieläimiä myyvä eläinkauppa Faunatar ja tanssin saloja opettava Tanssikoulu Ketonen.

Lähes tosi-tv-tyylisesti tehdyssä sarjassa seurataan yhdeksää keskenään erilaista päähenkilöä. Elämästään Itäkeskuksessa ja sen ulkopuolella kertovat mm. antikvariaatin omistaja Anne, vartijana toimiva ”Santeri”, eläinkaupan myyjä Heli sekä yhdeksänvuotias kilpatanssija Claudia.

Hansasillalla sijaitseva Itä-Helsingin Antikvariaatti on palvellut kirjojen ystäviä kauppakeskuksen alkuajoista lähtien. Monipuolista lukemista tarjoavalla antikvariaatilla on uskollinen asiakaskunta, jota kaupan omistajan Annen lisäksi palvelee Virpi. Katsojille myyjänä työskentelevä Virpi esitellään miekkailua harrastavana vakaumuksellisena sinkkuna. Yksi Annen ja Virpin vakioasiakkaista on Aku Ankka -lehdestäkin tuttu sarjakuvapiirtäjä Jukka Murtosaari.

Näyttävä Heli on eläinkauppa Faunatarin myyjä ja xl-malli. Pitkät rakennekynnet eivät ole esteenä Helin käsitellessä eläinkauppaan palautettua kuningaspytonia. Töiden ulkopuolella Helin rapsutuksista saavat nauttia hänen chihuahuakoiransa. Ensimmäisessä jaksossa Heli yllättäen irtisanotaan työpaikaltaan. Hänen ja näyttelykoirien elämän seuraamista kuitenkin jatketaan takapakista huolimatta.

Yhdeksänvuotias Claudia harrastaa kilpatanssia vanhempiensa omistamassa Tanssikoulu Ketosessa. Valmentaja-isä Heikki Ketonen varmistaa, että Claudian ja tämän tanssiparin Topin koreografiat luonnistuvat, ja että treeneissä on hauskaa samaan aikaan. Juniorisarjaan siirryttäessä Claudia tarvitsee uuden tanssipuvun, onneksi Itäkeskuksesta löytyy myös asiantunteva kangaskauppa.

Vihreässä vartijan univormussa kauppakeskusta ympäriinsä harppova Santeri ei halua työnsä vuoksi esiintyä ohjelmassa omalla nimellään. Itäkeskus onkin vartijoille melko hulppea työmaa, yhden työvuoron aikana Santeri kävelee helposti parikymmentä kilometriä. Lähes 200 liiketilaa sekä runsaat kävijämäärät pitävät huolen, etteivät vartijoilta lopu työt kesken. ”Tämän työn pitää olla haastavaa, että tätä jaksaa tehdä”, toteaa Santeri.

Teksti: Mira Sharma

Tietolaatikko

Kauppakeskus Itäkeskus avattiin vuonna 1984, jolloin ostoskeskuksen ensimmäinen Pasaasiksi nimetty osa avattiin. Kauppakeskusta laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992, jolloin liikkeiden kokonaismäärä kasvoi kahteensataan, mikä teki Itäkeskuksesta Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen. Viimeisin laajennusosa Piazza valmistui vuonna 2001.

Vuonna 2012 Pohjoismaiden suurin kauppakeskus aloitti kokonaisvaltaisen uudistuksen. Samalla Itäkeskuksen nimi muutettiin Itikseksi, jolloin myös kauppakeskuksen logo uudistui. 90 miljoonaa euroa maksavalla uudistuksella Itiksestä halutaan tehdä Suomen johtava kauppakeskus, kaikilla mittareilla mitattuna. Etenkin viihtyvyyteen panostetaan, ravintolamaailman uudistuksella, uusilla liikkeillä ja Tallinnan aukion siistimisellä. Osa pitkään toimineista liikkeistä ei enää sopinut Itiksen hakemaan imagoon vaan joutui siirtymään uusien myymälöiden tieltä. Uudistuksen on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

Työntekijöitä Itiksessä on yli 2000. Hollantilainen kiinteistösijoitusyhtiö Wereldhave omistaa kauppakeskuksen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto