Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisissä viittomakielisissä uutisissa näkyi Bosnian sota ja lama-Suomi

Viittomakieliset uutiset alkoivat Ylellä tammikuussa 1994. Päivän uutisia viittoen ja suomeksi luettuna tuli arkipäivisin TV1:ssä. Ensimmäisen viikon viittojina nähtiin Thomas Sandholm ja Katja Merentie, toimittajana ja lukijana oli Marjo Rein. Viikon uutisaiheita olivat mm. Bosnian sota, laman vaikutukset ja presidentinvaalit Suomessa.

Ensimmäiset Viittomakieliset uutiset nähtiin TV1:ssä 10. tammikuuta 1994. Ensimmäisen lähetyksen viittojana oli Thomas Sandholm ja suomeksi uutiset luki Marjo Rein. Lähetyksen aiheina olivat Suomen presidentinvaalien ennakkoäänestys, Naton huippukokous Brysselissä, Bosnian ja Kroatian presidenttien rauhankokous, Israelin ja PLO:n neuvottelut palestiinalaisten itsehallinnosta ja Australian maastopalot.

Toisen viittomakielisen uutislähetyksen aiheina olivat Viron hallituskriisin ratkeaminen, Venäjän uusi parlamentti, Naton päättynyt huippukokous, jossa oli ilmoitettu valmiudesta ilmaiskuihin Bosniassa, Suomen mahdollinen rauhankumppanuus Naton kanssa, lentoliikenteen matkustajamäärät, verokorttien mukana tulevat muuttoilmoituslomakkeet ja Suomen presidentinvaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä.

Kolmansissa Viittomakielisissä uutisissa viittojana nähtiin Katja Merentie. Lähetyksen aiheita olivat Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin keskustelut Itä-Euroopan maiden johtajien kanssa Naton rauhankumppanuudesta, Bosnian sota ja iskut Sarajevossa, israelilaisjoukkojen komentajan kuolema Jordanian rajalla ja ruplan kurssin lasku ennätysmäisen alas. Kotimaassa teollisuus- ja rakennusyrityksistä 30 prosenttia uskoi talousnäkymien paranevan, palkansaajien ennakonpidätykset olivat kiristymässä verotuksessa erityisesti lapsiperheissä, kun vanhoja vähennyksiä poistui ja kyselyn mukaan SDP:n Martti Ahtisaari ja RKP:n Elisabeth Rehn saisivat liki yhtä paljon ääniä, jos he olisivat presidentinvaalien toisella kierroksella.

Neljännen viittomakielisen uutislähetyksen aiheita olivat Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin huippukokous, Venäjän parlamentin ylähuoneen uusi puhemies, Norjan ulkoministerin Johan Jørgen Holstin kuolema, Suomessa tulliin jäänyt ravintoloitsijoiden tilaama alkoholierä, alkoholin kulutuksen lasku Suomessa, virolaisten poliisien tuleva koulutus Suomessa, oppisopimuskoulutuspakkojen lisääminen ja Teemu Selänteen sadas maali NHL:ssä.

Viittomakielisten uutisten aloitusviikon viimeisessä lähetyksessä aiheina olivat sopimus Ukrainan luopumisesta ydinaseista, venäläisen Sojuz-avaruusaluksen laskeutuminen Kazakstaniin, Australian maastopalot, Naton rauhankumppanuustarjous Suomelle, työttömyyden kasvun hidastuminen, pankin peruskoron lasku 5,25 prosenttiin, kuluttajahintojen nousu ja sähkökatkot Pohjois-Karjalassa. Lopuksi muistutettiin katsojia vielä viikonlopun presidentinvaalien äänestyksestä. "Toivottavasti sää suosii päivää."

Tietolaatikko

Yle Uutiset viittomakielellä -lähetys kerää päivittäin noin 300 000 katsojaa. Lähetys palvelee erityisesti maamme 3 000—5 000 kuuroa, heidän omaisiaan ja muita viittomakieltä osaavia.

Valtaväestölle lähetys tarjoaa myös ikkunan kuurojen maailmaan.

Viisiminuuttinen uutislähetys nähdään nykyisin joka päivä kello 16.55.

Ylen tv-kanavilla on myös muita palveluja kuulovammaisille. Uusin aluevaltaus on eduskunnan kyselytunnin tulkkaaminen viittomakielelle. Vuodesta 2005 Yle on lähettänyt 10-minuuttista Viikko viitottuna -lähetystä.

Viittomakielisessä uutistoimituksessa työskentelee kolme päätoimista toimittajaa, joista kaksi on kuuroja. Kolmas on viittomakielentaitoinen kuuleva, joka muun muassa vastaa lähetysten lukemisesta ääneen.

Viittomakielinen toimitus on osa Yle Uutisia ja toimii tiivissä yhteistyössä muiden toimitusten kanssa.

Teksti: Ilpo Pajunen, Yle Uutiset (2014)

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.