Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisissä viittomakielisissä uutisissa näkyi Bosnian sota ja lama-Suomi

Viittomakieliset uutiset alkoivat Ylellä tammikuussa 1994. Päivän uutisia viittoen ja suomeksi luettuna tuli arkipäivisin TV1:ssä. Ensimmäisen viikon viittojina nähtiin Thomas Sandholm ja Katja Merentie, toimittajana ja lukijana oli Marjo Rein. Viikon uutisaiheita olivat mm. Bosnian sota, laman vaikutukset ja presidentinvaalit Suomessa.

Ensimmäiset Viittomakieliset uutiset nähtiin TV1:ssä 10. tammikuuta 1994. Ensimmäisen lähetyksen viittojana oli Thomas Sandholm ja suomeksi uutiset luki Marjo Rein. Lähetyksen aiheina olivat Suomen presidentinvaalien ennakkoäänestys, Naton huippukokous Brysselissä, Bosnian ja Kroatian presidenttien rauhankokous, Israelin ja PLO:n neuvottelut palestiinalaisten itsehallinnosta ja Australian maastopalot.

Toisen viittomakielisen uutislähetyksen aiheina olivat Viron hallituskriisin ratkeaminen, Venäjän uusi parlamentti, Naton päättynyt huippukokous, jossa oli ilmoitettu valmiudesta ilmaiskuihin Bosniassa, Suomen mahdollinen rauhankumppanuus Naton kanssa, lentoliikenteen matkustajamäärät, verokorttien mukana tulevat muuttoilmoituslomakkeet ja Suomen presidentinvaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä.

Kolmansissa Viittomakielisissä uutisissa viittojana nähtiin Katja Merentie. Lähetyksen aiheita olivat Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin keskustelut Itä-Euroopan maiden johtajien kanssa Naton rauhankumppanuudesta, Bosnian sota ja iskut Sarajevossa, israelilaisjoukkojen komentajan kuolema Jordanian rajalla ja ruplan kurssin lasku ennätysmäisen alas. Kotimaassa teollisuus- ja rakennusyrityksistä 30 prosenttia uskoi talousnäkymien paranevan, palkansaajien ennakonpidätykset olivat kiristymässä verotuksessa erityisesti lapsiperheissä, kun vanhoja vähennyksiä poistui ja kyselyn mukaan SDP:n Martti Ahtisaari ja RKP:n Elisabeth Rehn saisivat liki yhtä paljon ääniä, jos he olisivat presidentinvaalien toisella kierroksella.

Neljännen viittomakielisen uutislähetyksen aiheita olivat Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin huippukokous, Venäjän parlamentin ylähuoneen uusi puhemies, Norjan ulkoministerin Johan Jørgen Holstin kuolema, Suomessa tulliin jäänyt ravintoloitsijoiden tilaama alkoholierä, alkoholin kulutuksen lasku Suomessa, virolaisten poliisien tuleva koulutus Suomessa, oppisopimuskoulutuspakkojen lisääminen ja Teemu Selänteen sadas maali NHL:ssä.

Viittomakielisten uutisten aloitusviikon viimeisessä lähetyksessä aiheina olivat sopimus Ukrainan luopumisesta ydinaseista, venäläisen Sojuz-avaruusaluksen laskeutuminen Kazakstaniin, Australian maastopalot, Naton rauhankumppanuustarjous Suomelle, työttömyyden kasvun hidastuminen, pankin peruskoron lasku 5,25 prosenttiin, kuluttajahintojen nousu ja sähkökatkot Pohjois-Karjalassa. Lopuksi muistutettiin katsojia vielä viikonlopun presidentinvaalien äänestyksestä. "Toivottavasti sää suosii päivää."

Tietolaatikko

Yle Uutiset viittomakielellä -lähetys kerää päivittäin noin 300 000 katsojaa. Lähetys palvelee erityisesti maamme 3 000—5 000 kuuroa, heidän omaisiaan ja muita viittomakieltä osaavia.

Valtaväestölle lähetys tarjoaa myös ikkunan kuurojen maailmaan.

Viisiminuuttinen uutislähetys nähdään nykyisin joka päivä kello 16.55.

Ylen tv-kanavilla on myös muita palveluja kuulovammaisille. Uusin aluevaltaus on eduskunnan kyselytunnin tulkkaaminen viittomakielelle. Vuodesta 2005 Yle on lähettänyt 10-minuuttista Viikko viitottuna -lähetystä.

Viittomakielisessä uutistoimituksessa työskentelee kolme päätoimista toimittajaa, joista kaksi on kuuroja. Kolmas on viittomakielentaitoinen kuuleva, joka muun muassa vastaa lähetysten lukemisesta ääneen.

Viittomakielinen toimitus on osa Yle Uutisia ja toimii tiivissä yhteistyössä muiden toimitusten kanssa.

Teksti: Ilpo Pajunen, Yle Uutiset (2014)

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto