Hyppää pääsisältöön

Kuortane ja Märsky – Suomen ensimmäiset urheilukoulut

Urheilun erikoislahjakkuudet otettiin huomioon kahdessa koulussa vuonna 1970, nämä aikansa edelläkävijät olivat Kuortaneen ja Mäkelänrinteen yhteiskoulut. Puoli vuotta liikuntalinjojen perustamisen jälkeen tulokset puhuivat puolestaan: fyysisen kunnon lisäksi myös liikuntalinjalaisten kouluarvosanat olivat keskivertoa parempia.

Puolituntisessa reportaasissa haastatellaan kummankin koulun oppilaita, opettajia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Ohjelman kuvausaikaan liikuntalinjat ovat toimineet puolen vuoden ajan.

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella toimii Suomen ensimmäinen urheilulukio. Sysäys liikuntalinjan perustamiseen saatiin "ärsyttävästä lehtikirjoituksesta”. Koulussa halutaan todistaa myös vääräksi vanha käsitys siitä, ettei urheilullisesti lahjakas oppilas voi pärjätä hyvin myös lukuaineissa. Tämän takia liikuntalinjan aineenopettajiksi on valikoitu opettajia, jotka suhtautuvat myönteisesti urheiluun ja ovat kiinnostuneita osallistumaan myös oppituntien ulkopuolisiin urheilurientoihin.

Vuonna 1971 Mäkelänrinteen yhteiskoulu Helsingissä on Suomen suurin oppikoulu. Eroa Kuortaneen käytäntöihin löytyy, tehostettua liikunnanopetusta on alettu tarjota 58:lle ensimmäisen ja toisen luokan oppilaalle. Nuoret urheilijalupaukset harjoittelevat ja opiskelevat Sport Special -luokilla. ”Tää on just hyvä niille, ketkä on lahjakkaita urheilijoita. Ja ne aikoo kehittää omaa harrastustaan jossain lajissa" , kehuu eräs luokan oppilaista kokeilua.

Kokeilun ollessa vielä varsin tuore tulee oppilailta myös kritiikkiä. Kuortaneella harmia ovat aiheuttaneet muun muassa oman lajivalmentajan puuttuminen sekä osittain puutteelliset harjoitustilat. Ensimmäiset askeleet urheilukoulujen saamiseksi Suomeen on kuitenkin nyt otettu, ja ohjelman lopussa pohditaankin voisiko Suomesta joskus tulla samankaltainen maa kuin Yhdysvalloista, jossa koulu- ja urheilukasvatus kulkevat rinnakkain.

Teksti: Mira Sharma

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto