Hyppää pääsisältöön

Edunvalvonnan armoilla: käsikirjoitus

Urpo Kangas:
”Tää on itse asiassa äärimmäisen surullinen esimerkki siitä, että mitä vaaroja tämmöisessä amatöörimäisessä yksityistämisessä on.”

MOT-tunnus

Suomessa elää noin 60-tuhatta ihmistä, jotka eivät itse kykene huolehtimaan raha-asioistaan. Heidän eduistaan huolehtii edunvalvoja. Edunvalvottavat ovat pääasiassa sairaita vanhuksia ja mielenterveysongelmaisia. Viisi vuotta sitten edunvalvonnan siirtyi kunnilta valtiolle. Samalla edunvalvonta avattiin yksityiselle kilpailulle. Miten käy, kun valvonta pettää ja toimijat välttelevät vastuuta?

EDUNVALVONNAN ARMOILLA

Ilpo Nieminen:
”Melkein aina isällä oli koira ja tää oli tää Atte isän vanhuuden kaveri ja varmaan niiltä viimeisiltä kävelylenkeiltä se, joka toi isän kotia. Oisko isä itte enää löytänytkään sieltä kotio. Nää on taas isän nuoruudesta. isä harrasti tämmöstä. Mä olin varmaan, olinko mä sitten ensimmäisellä tai toisella luokalla, kun hän lopetti. Elikä viikonloppusin hän soitti tanssiorkesterissa, parissa eri orkesterissa.”

Pirkanmaalaisen Ilpo Niemisen isä sairastui Alzheimerin tautiin muutamia vuosia sitten. Erään terveyskeskuksen hoitojakson jälkeen lääkäri totesi, että hoitokoti olisi kotia parempi asumisvaihtoehto.

Ilpo Nieminen:
”Sitten siinä tuli myös se, että hän tarttisi edunvalvojaa ja meistä omaisista ei niinku kukaan siihen ruvennu. Sitten maistraatti määräsi hänelle edunvalvojan.”

Edunvalvojan tärkein tehtävä on huolehtia asiakkaansa eli päämiehensä raha-asioista ja omaisuudesta. Edunvalvoja maksaa laskut ja katsoo, että varat riittävät elämiseen ja että omaisuus hyödyttää nimenomaan päämiestä. Vuonna 2009 edunvalvonta siirtyi kunnilta valtiolle. Samalla oikeusministeriö päätti, että edunvalvontaa pitää yksityistää. Päätös oli osa valtion tuottavuusohjelmaa. Sen tehtävä oli vähentää valtion työntekijöitä.

Pekka Tolvasen johtamassa Pirkanmaan oikeusaputoimistossa edunvalvontaa kilpailutettiin pari vuotta sitten. Nokian kaupungin palveluntuottajaksi tuli Vammalan-Huittisten seudun mielenterveysseura. Se oli järjestänyt edunvalvontapalveluita vuodesta 2003. Muita tarjouksia ei ollut. Alkuun kaikki sujui hyvin. Sitten toimintaa pitkään hoitanut edunvalvoja jäi eläkkeelle.

Pekka Tolvanen:
”He antoivat tämän uuden tarjouksen ja se hankintasopimus solmittiin. Sen jälkeen hyvin pian yhdistyksestä ilmoitettiinkin, että he eivät ole kiinnostuneita jatkamaan enää yleisiä edunvalvontoja. Ja että he ovat tehneet liikkeenluovutuksen vastaperustetulle yhtiölle.”

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja perusti uuden yrityksen, Sastamalan edunvalvonta Oy:n. Henkilökunta sekä 450 pirkanmaalaista päämiestä siirrettiin liikkeenluovutuksella mielenterveysseuralta Sastamalan edunvalvonta Oy:n hoteisiin. Yrityksestä tuli alan suurin toimija.

MOT:
”Kun edunvalvonta alkoi, niin miten se sujui?”

Ilpo Nieminen:
”Siitä kun ei tiedä yhtään mitään. Elikkä eihän sinä aikana meille omaisille, niin ei meille minkään näköistä ilmoitusta tullu. Minä itse en tiennyt edes edunvalvojan nimeä. Tiesin vaan miltä alueelta hän oli, mutta ei minulla ollut minkäänlaista tietoa hänestä muuten.”

Ilpo Niemisen isä kuoli marraskuussa 2012. Kuolinpesän hoitajana Niemiselle alkoi valjeta, mitä edunvalvonnan aikana oli tapahtunut.

Ilpo Nieminen:
”No oikeastaan ensimmäiseen kuuteen kuukauteen ei oltu tehty yhtään mitään isän asioille.”

Hoivakodin asumis- ja ruokailumaksuja ei oltu maksettu lainkaan. Samaan aikaan asiattomat henkilöt olivat päässeet nostamaan edunvalvontatililtä monta tuhatta euroa.

Ilpo Nieminen
”Elokuussa oli maksettu sitten ne viisi kuukautta kerrasta: neljä kuukautta, mitkä oli rästissä maksumuistutuksin ja sitten kuukausi sen päälle. Kaupungin osuuksia, mitä kaupunki perii näistä maksuista, niin niistä oli sitten perintätoimiston kautta kaksi laskua. Melkein kaikki muutkin kaupungin laskut oli maksumuistutuksen perään maksettu.”
”Kyllä se tietenkin tuntui aika uskomattomalta. Ihminen, joka valvoo toisen ihmisen asioita, joka ei itse pysty, niin tääkö se sitten on se valvontatapa. Kyllähän siihen pystyisi sitten kuka tahansa valvoon niin, että ei tehdä mitään ennen kuin rysähtää. Sitä en tiedä, oliko isä sitten loppuelämänsä luottokelvoton ihminen. Kyllähän kaikissa laskuissa oli aina isän nimi ensin ja sitten tämä edunvalvojan nimi ja osoite. Sitä en tiedä, mutta eläessään hän hoiti kaikki raha-asiansa niin, että ei varmaan ollu mitään maksamatta, niin kyllä se pahalta tuntui.”

Valtaosa edunvalvonnan asiakkaista on vanhuksia. He asuvat usein tällaisissa, pirkanmaalaisen Sastamalakodin kaltaisissa hoivakodeissa.

Paula Kokkonen, Sastamalakodin johtaja:
”Tällä hetkellä edunvalvoja, jos virallista edunvalvojaa ajatellaan, on kuudella, mutta tokihan meillä on lukematon määrä ihmisiä, joilla on läheinen edunvalvojana. Että heitä itse asiassa en ole laskenutkaan, koska se on niin normaalikäytäntö, että harva ympärivuorokautisen hoivan ihminen hoitaa enää niitä asioita ihan itsellisesti. Että siellä on sitten joku läheinen hoitamassa.”
”Jos asukas esim. tarvitsee jotakin isompaa ostosta, joka me nähdään täällä, niin siinä tapauksessa ollaan yhteydessä sinne, että voimmeko ostaa ja hankkia ja mistä se hankitaan. Tai sitten esim. jos tulee niitä maksuhäiriöitä, jolloin lähdetään ottamaan yhteyttä edunvalvojaan tai asioiden hoitajaan, että mitä voitais tehdä ja mitä on tapahtunut, että miksei suoritukset tule.”

Sastamalakodissa asuu myös pirkanmaalaisen Helenan äiti. Helena haluaa pysyä tunnistamattomana suojellakseen äitiään. Kolme vuotta sitten Helena sai kirjeen käräjäoikeudesta, jolloin hän kuuli ensimmäistä kertaa kuuli, että äidillä oli edunvalvoja.

Helena:
”Omainen oli ehtinyt olla vähän toista vuotta edunvalvojana ja sinä aikana äitini taloudenpidossa alkoi esiintyä häiriöitä ja vaikeuksia. Ja sitten hänen asuinpaikkakuntansa sosiaalitoimi pani vireille edunvalvojan vaihtoprosessin. ”

Helenan äidille määrättiin julkinen edunvalvoja. Äidin suostumuksella sovittiin, että tarpeen mukaan edunvalvoja voi kertoa asioista myös Helenalle. Myös tässä tapauksessa edunvalvonta oli yksityistetty Sastamalan edunvalvonta Oy:n vastuulle. Yhteydenottoja ei kuulunut.

Vuosi sitten, vähän ennen joulua, Sastamalakodin johtaja soitti Helenalle.

Helena:
” Sastamalan kodin hallitus oli päättänyt että äitini häädetään eli siis hänelle annetaan häätö. Ja minun tehtäväkseni katsottiin ilmoittaa siitä asiasta äidilleni. Ei siis edunvalvojan eikä tämän hoivakodin johtajan vaan minun jonka en näistä raha-asioista tiennyt mitään enkä saanutkaan tietää, koska ne oli julkisen edunvalvojan käsissä.”

Paula Kokkonen:
”Mä kysyin edunvalvojalta, että eikö tässä tapauksessa pitäisi soittaa asukkaan omaiselle. Niin hän sanoi, että se ei ole hänen tehtävänsä. Ja mä täällä sitten ihmettelin, että kukas täällä sitten valvoo hänen etuaan, kun tiesin tasan tarkkaan, että asukas haluaa meillä asua. Se oli jotenkin ihan kamalaa.

Helena:
”Se tuntui tietysti sietämättömältä. Joulu oli tulossa ja äitini on tosiaan monella tavalla sairas, hän sairastaa Alzheimerin tautia ja hänellä on ollut sekä aivo- että sydäninfarkti. Kun sitten mietin sitä, että miten se mahdollisesti vaikuttaisi hänen terveydentilaansa, niin totesin, että minä en siitä tehtävästä suoriudu, vaan sitten se asia hoidettiin rahalla yhdessä veljeni kanssa.”

Pirkanmaalla edunvalvontaa valvoo Sisä-Suomen maistraatti Susanna Välkin johdolla.

Edunvalvojan tulee hakea maistraatilta lupa isoihin taloudellisiin hankkeisiin, kuten asuntokauppoihin tai perinnönjakoihin. Joka vuosi maistraatti tarkastaa edunvalvojan tekemät vuositilit.

Susanna Välkki:
”Varallisuustilanne eli varat tilikauden alkaessa ja sit sen vuoden lopussa ja sitten mitä tuloja ja mitä menoja tällä päämiehellä on vuoden mittaan ollut. Ja tilin liitteeksi edunvalvoja toimittaa tositteet eli lähinnä tarkoittaa tiliotteita ja menotositteita.”

Vuositilit pitäisi tehdä huhtikuun loppuun mennessä. Syksyllä 2012 maistraatti ei ollut saanut Sastamalan edunvalvonta Oy:tä yhtään 450:stä vuoden 2011 vuositilistä
.

Susanna Välkki:
” Siitä informoitiin sitten sinne yhtiön suuntaan sitten tästä tilin jättömääräpäivästä ja sitten tästä tosiaan syksyllä 2012 siinä oli tuota mm. Pirkanmaan oikeusaputoimistossa oli tämmöinen tilaisuus, missä heiltä oli edustaja paikalla, ett tästä asiasta keskusteltiin sitten paikan päällä ja.. Ja sen jälkeen maistraatti sitten lähetti vielä kehotuskirjettä tilien saamiseksi.”

MOT:
”Auttoivatko kehotuskirjeet?”

Susanna Välkki:
”Ei, silloin 2012 ei auttanut. Että kehotuskirjeitä lähetettiin sitten uudestaan vielä tänä vuonna tässä kesällä.”

MOT:
”Eli tilit olivat vielä tänä kesänä tekemättä?”

Susanna Välkki:
”Kyllä, juu, näin on.”

Palvelun tilaaja, Pirkanmaan oikeusaputoimisto, ei syksyllä 2012 tiennyt ostopalvelupäämiesten ahdingosta.

Pekka Tolvanen:
” Vuonna 2012 tuli yks semmoinen pieni ilmoitus Akaasta, että laskuja on jäänyt maksamatta. Mutta siellä… Siitä sitten otettiin yhteyttä, ja ne luvattiin korjata. Siellä oli ollut tämmöstä edunvalvonnan, edunvalvojan työpaikan vaihtumista ja muuta.”

Vasta maaliskuussa 2013 maistraatti ilmoitti Pirkanmaan oikeusaputoimistolle, että Nokian kaupungin perusturva on huolissaan Sastamalan edunvalvonta Oy:n toiminnasta.

Pekka Tolvanen:
”Siellä oli hyvin paljon tämmösiä maksamattomia laskuja, jotka olivat menneet perintäyhtiölle taikka jo ulosottoon, josta sitten tietysti päämiehelle tulee kuluja. Kauppalaskut olivat jääneet maksamatta, niin kauppias oli ilmoittanut, että ruokaa ei enää toimiteta. Paikallinen apteekki oli jo ottanut sosiaalitoimeen yhteyttä ja sanonut, että päämiehelle ei lääkkeitä toimiteta, jos ei rahaa ala tulla.”

Oikeusaputoimiston oli tyytyminen Sastamalan edunvalvonta Oy:n selittelyihin.

Pekka Tolvanen:
”Juuri tää yhtiön sisäinen postinkulku on kuulemma ollut hyvin puutteellista. En tiedä, missä ne laskut on maannu, tai minkä takia niitä laskuja ei ole maksettu. Meille kerrottiin, että tämä on johtunut aikaisemman henkilökunnan asenteista. Että he ovat olleet vastahakoisia.”

Edunvalvonnan valvojalla, maistraatilla ei ollut kokonaiskäsitystä tilanteesta, sillä vuositilit puuttuivat. Vuositilejä yritettiin karhuta uhkasakon uhalla. Maistraatin tiedot tapahtuneista perustuivat yksittäisten omaisten yhteydenottoihin.

MOT: ”Teillä oli tietoa, että asiat eivät ole kunnossa, mutta oliko teillä keino puuttua siihen, keskeyttää sitä?”

Susanna Välkki:
” Ei, niin kuin sellaista mahdollisuutta ei ole laissa annettu, että sitä vois keskeyttää, että sitten se on näin, että se uuden edunvalvojan määrääminen on se keino, minkä laki antaa, että ei ole mahdollisuutta niin kuin sillä lailla puuttua eikä antaa lähempiä määräyksiä siihen, miten edunvalvojat toimii.”

Alkuvuodesta 2013 Sisä-Suomen maistraatti ryhtyi siirtämään edunvalvonnan asiakkaita eli päämiehiä uudelle edunvalvojalle. Kesti kuitenkin lähes vuoden, ennen kuin Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi, että heidät siirretään Sastastamalan Edunvalvonta Oy:ltä toistaiseksi Pirkanmaan oikeusaputoimistolle. Pirkanmaan oikeusaputoimisto puolestaan irtisanoi keväällä Sastamalan edunvalvonta Oy:n sopimuksen. Sastamalan edunvalvonta Oy vaatii nyt hallinto-oikeuden kautta, että päämiehet on palautettava.

Sastamalan edunvalvonta Oy:ssä MOT:tä vastassa vastassa on joukko yrityksen työntekijöitä sekä entisiä päämiehiä. Toimitusjohtaja Eeva Suonpää omistaa yrityksen.

Eeva Suonpää:
”Me ollaan haluttu sitä eettistä pohjaa, sitä on haluttu myös Sastamala osakeyhtiössä, että täällä palvelee ihmiset. Se on aiheuttanut hankaluuksia.”

Eeva Suonpäällä on pitkä historia edunvalvontapalveluiden tuottajana. Hän on ollut entisen palveluntuottajan, Vammalan-Huittisten mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja.

MOT:
”Tuolla on useita vanhuksia ja sairaita ihmisiä, joiden vuokrat ja asuminen ja ruokailu on ollut kuukausitolkulla maksamatta, ja ne on menneet perintään? On jopa irtisanottu vuokrasopimuksia, miltä se teistä tuntuu?”

Eeva Suonpää:
”No täähän tuntuu kauhealta, en mä oo tämmöstä kuullut. Nyt kuulin ensimmäistä kertaa.”

MOT: ”Nämä on kaikki tapahtuneet Sastamalan edunvalvonta Oy:n aikana.”

Eeva Suonpää:
”En ole koskaan kuullut näin. Mä toivon hartaasti, että maistraatti selvittää jokaisen tai sitten että meille selvitetään, kuka sen voisi selvittää.”

MOT:
”Teidän johtamanne yrityksen työntekijä on jättänyt tehtävänsä, lyönyt ne laimin. Niin miksi se olisi maistraatin asia, miksei se vastuu ole teillä?

Eeva Suonpää:
”Mä olen soittanut maistraattiin, kun joku on sanonut, että hän ei oo vaikka saanut jotain asiapaperia tai muuta, ja maistraatti on sanonut, että sinä et voi tehdä asialle mitään.”

MOT:
”Miten se on mahdollista?”

Eeva Suonpää:
”Mä soitan varmaan heti huomenna maistraattiin jälleen ja kysyn että onko se ihan totta, että minä en saa tehdä näitä vahingonkorvausvaatimuksia. He ovat ilmoittaneet niin, että edunvalvoja hoitaa niin itsenäisesti asiansa, että ei ole työnantajalla siihen oikeus puuttua.”

Toimitusjohtaja Eeva Suonpää väistelee vastuuta, vaikka omaiset ja viranomaiset ovat keskustelleet hänen kanssaan epäkohdista. Vireillä on myös oikeuprosesseja.

Viime vuoden alussa 18 oikeusaputoimistoa oli kilpailuttanut julkisen edunvalvonnan hankintoja, sopimuksia on 28. MOT pyysi ja kävi läpi valtaosan sopimuksista. Osa niistä on tehty kuntien, osa yritysten kanssa, päämiehiä on kaikkiaan lähes 4000. Kaikkiaan julkisessa edunvalvonnassa on noin 35-tuhatta päämiestä. Hintahaarukka on leveä, vuosihinta on 90 eurosta yli 600 euroon päämiestä kohden.

Yksityistäminen on voinut olla jopa kalliimpaa kuin virkatyönä tehty edunvalvonta.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on perehtynyt edunvalvontaan.

MOT: ”Voiko edunvalvontayrityksen, tämmösen yksityisen yrityksen toimitusjohtaja laistaa vastuusta sanomalla, että edunvalvojat huolehtivat päämiesten asioista itsenäisesti?”

Urpo Kangas:
”Ei, se on aika erikoinen käsitys yrityksen toiminnasta, että yrityksen toimitusjohtaja vois vedota siihen, että hänen yrityksensä työntekijät ovat sillä tavalla salassapitovelvollisia, että hän ei voi niitä valvoa.”

MOT:
"Millaista se toimitusjohtajan valvonnan tulisi olla?"

Urpo Kangas:
”No, kyllä se tulisi olla nimenomaan kontrollia siitä, että sellaiset tehtävät, jotka kuuluu edunvalvonnan piiriin tulevat hoidetuksi asianmukaisella tavalla, ett ei saisi tapahtua maksun laiminlyöntejä eikä toimeentulotukihakemusten tekemättä jättämisiä eikä asumistuen tekemättä jättämisiä.”

Syksyllä 2012 Sastamalan edunvalvonta Oy voitti kaksi kilpailutusta - ja sai 500 uutta päämiestä- Kuopiosta ja Porista. Tämän jälkeen tapahtui dramaattinen käänne. Toimitusjohtajana oli tuolloin Eeva Suonpään sukulainen. Hänellä oli kirjanpitoalan yritys. Joulukuussa hänet tuomittiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Lisäksi hänet määrättiin viiden vuoden liiketoimintakieltoon.
Hankinta keskeytettiin. Sastamalan edunvalvonta Oy valitti asiasta markkinaoikeuteen, mutta hävisi.

Sastamalan edunvalvonta Oy:n päämiesten asiat olivat rempallaan vielä viime kesänä. Tämä käy hyvin ilmi kolmannesta tapauksesta. Parikymppisen nuoren äiti suree sitä, että hän ei pysty puuttumaan edunvalvonnan tekemiin virheisiin.

Liisa:
”Ja me luotettiin edunvalvontaan kun kallioon siinä mielessä, että me ajateltiin, että se on tämmönen yhteiskunnan järjestämä juttu, että se valvotaan ja se toimii. No, sit siellä vaihtu edunvalvoja. Ja sitten jäi vuokrat maksamatta, touku-, kesä- ja heinäkuu. Ja nuori olis joutunu pois asunnostansa, mutta toi… Se saatiin sitten kaupungin kanssa niin sovittua, että niitä maksetaan sitten taannehtivasti, ja sai sen asunnon kuitenkin pitää.”

MOT:
”Oliko sieltä huolehdittu muita maksuja?”

Liisa:
” Mä en tiedä. Kun mulle ei… Mä yritin soittaa sähkölaitokselle, että onko sähköt maksettu, niin mulle ei saa niitä sanoo. Kun edunvalvottava kieltää, niin silloon ei, ei saa sanoo.”

MOT:
"Olitko yhteydessä edunvalvojaan?"

Liisa:
”Olin, joo.”

MOT:
”Mitä sieltä sanottiin sinulle?”

Liisa:
”Sieltä sanottiin, että on niin paljon päämiehiä, ettei he ehdi kaikkien vuokria ja lippuja ja lappuja kattoo. Sieltä sanottiin sillai.”

Siviilioikeuden professori pitää edunvalvonnan yksityistämistä paluuna huutolaisaikaan.

Urpo Kangas:
”No, nyt oikeusministeriö kun lähti yksityistämään edunvalvontaa se keräs ihmisiä tämmösiin useamman sadan paketteihin, joilla oli jo edunvalvonta päällä. Ja nämä myytiin tavallaan niin kun ruotuhuutokaupalla sitten sitten sellaiselle joko perustavalle yritykselle, tai sitten sellaselle yritykselle, joka oli olemassa, mutt jonka ammattitaidosta ei millään tavalla varmistauduttu."
"Miten päämiehen etua voidaan valvoa siinä elämän arjessa? Nyt, nyt kukaan ei pääse kurkistamaan siihen arkeen, miten siellä yksityisen päämiehen kohdalla asiat hoidetaan jos se on yksityistetty tällasen osakeyhtiön tai rekisteröidyn yhtiön tai yhdistyksen nimiin. Se valvonta jää äärimmäisen pinnalliseks ja puutteelliseks.”

Äidin mielestä omaisille tulisi ilmoittaa edunvalvonnan ongelmista.

Liisa:
"Että koska nuori ei itte kykene niinkun sitten pitää puoliansa. Eihän edunvalvottavana oltaisi, jos osais itte hoitaa kaikki asiansa.”

Omaisten tiedonsaannin ongelmiin on törmätty myös vanhusten hoivakodissa.

Paula Kokkonen, Sastamalakodin johtaja:
”He yleensä tulee sitten mun tykö, ja kysyy sitten, että he kävi edunvalvonnassa ja heille ei kerrottu mitään, sanottiin että ei saa sanoa, että mikä se tilanne oikein on? Ja minähän en tietenkään tiedä mitään tarkkoja tietoja, mutta suurin piirtein tiedän kyllä, että onko asiat hyvin vai huonosti. Ja osaan sitten sillä lailla sanoa jotain että rauhoitella.”

Kaikkien tekemiensä laiminlyöntien jälkeen Sastamalan edunvalvonta Oy yrittää houkutella menetettyjä edunvalvottavia takaisin.

Atte Virtanen:
"Mulle on nyt jäänyt tehtäväksi tehdä näitä hakemuksia edunvalvonnan siirtämisestä takaisin minulle."

MOT:
”Käräjäoikeuden väliaikaismääräyksestä ilmenee että olet velkajärjestelyssä. Kun sinulla itselläsi on talousongelmia, niin miten sinä voit auttaa muita talousongelmien ratkaisussa?"

Atte Virtanen:
”Silloin tota on itse myöskin kokenu näitä asioita ja pääsee sisälle näitten edunvalvottavien omiin tilanteisiin et, että mä en pidä sitä mitenkään niinku huonona asiana.”

Maistraatin valvonta saa kritiikkiä. Ulkopuolinen henkilö oli nostanut Niemisen isän tililtä useita tuhansia euroja. Näin ei saisi tapahtua. Edunvalvoja tai maistraatti ei ole puuttunut asiaan.

MOT:
”Entäs nää käyttövarat?”

Ilpo Nieminen:
”Nää on ne, mitä isän tililtä oli nostettu. Nää ei ole isän nostamia ei eikä isälle nostettuja. Tässä näkyy, paljonko isän tililtä oli nostettu sitä rahaa. Ja tässä näkyy, että maistraatti on muistutuksetta hyväksynyt nämä päätöstilit.”

MOT:
"Kuinka moneen vuositiliin on tullut esimerkiksi muistutus?"

Susanna Välkki:
"Siihen en pysty tässä vastaamaan, että se on tosiaan sitten maistraatilla selvittäminen kesken, että.."

Urpo Kangas:
”Se on jonkunlaista osaamattomuutta, että sinne sisään ei oo rakennettu valvontajärjestelmää, ett kyllä sieltä oikeusministeriön niin kun puolelta varmasti olis voitu rakentaa joku sellanen malli, että tällaset maksuseurannat, niistä olisi tullu ilmotus esimerkiksi kuukausiraportit tehtävistä sopimuskumppanille. ”

Edunvalvontapalveluiden järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Oikeusministeriö vierittää vastuun oikeusaputoimistolle.

MOT:
"Miten ministeriö on puuttunut asiaan?"

Merja Muilu:
”Meillähän ohjataan tulosohjauksen kautta. Elikkä kyllä toimisto itse tekee ne ratkaisut ja toimii siinä tilanteessa. Mutta toki niinku pidetään neuvotteluyhteyttä ja tota... Eli ministeriön tehtäväkään ei ole puuttua siihen vaan mutta tietenkin tukea ja kannustaa sit toimistoja. En tiedä, miten olis voitu paremmin menetellä.”

Eduskunnan oikeusasiamies havaitsi vuosi sitten yksityisessä edunvalvonnassa vakavia ongelmia. Hän mm. epäilee, että järjestelmä loukkaa päämiesten yhdenvertaisuutta. Oikeusministeriön mukaan asiat ovat hyvin.

Merja Muilu:
”Meillä on nyt 28 sopimusta ja tää on nyt sitten tämä yks, jossa on jouduttu näihin toimenpiteisiin mutta kyllä sinänsä näen, että sillon kun tämmönen järjestelmä on luotu, ja se oli toiminu jo kuntienkin aikana aika pitkään, niin että en siinä mielessä näe tässä ongelmaa. Että ei musta yhden tapauksen perusteella pidä sitten nyt lynkata koko järjestelmää.”

Yksittäistapaus tai ei, Sastamalan edunvalvonta Oy on ollut suurin yksityinen palveluntuottaja, jolla oli lähes 500 päämiestä Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Myös Satakunnassa päämiehet on siirretty Sastamalan edunvalvonta Oy:ltä oikeusaputoimistolle. Pirkanmaan toimistoon on palkattu 9 uutta työntekijää. Oikeusministeriö on kaikessa hiljaisuudessa muuttanut toimintalinjaansa.

Merja Muilu:
”Ei enää olla niin johdonmukasia siinä, et aina automaattisesti ensin kilpailutettaisiin. Tällä hallinnollahan on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, eikä enää tuottavuusohjelma, jolloin se kärki siitä henkilöstön vähentämisestä on vähän liudentunu ja enemmän katsotaan just sitä, että, et saadaan laadukasta työtä tehokkailla kustannuksilla."

Urpo Kangas:
”Me tarvitaan tulevaisuudessa sellainen edunvalvontajärjestelmä, joka pystyy tukemaan ihmisten omaa itsemääräämisoikeutta, ett siell on ammattilaiset, jotka hoitaa edunvalvontatehtäviä. Siell on riittävän läpinäkyvä kontrollijärjestelmä. ”

Ilpo Nieminen:
”En ymmärrä, että tällein toimitaan. Koska eiköhän noita ikäihmisiä, eletään vanhemmaksi ja tulee jatkuvasti lisää vaan ihmisiä, jotka joutuu sitten edunvalvonnan alaisuuteen, niin toivottavasti heidän asioitaan hoidetaan vähän erilailla."

Kommentit