Hyppää pääsisältöön

Edunvalvonta kaipaa valvontaa

Suomalainen edunvalvonta tuntuu perustuvan olettamukselle, että kaikki alan toimijat ovat rehellisiä ja vastuullisia: jos luovutat asioidesi ja varojesi edunvalvonnan ulkopuoliselle, tämä pitää sinusta kyllä huolta!

Valitettavasti näin ei ole. MOT-ohjelma ”Edunvalvonnan armoilla” kertoo kuinka asiat voivat mennä rajustikin pieleen. Suomen suurin yksityinen edunvalvontayritys, Sastamalan edunvalvonta Oy, jätti päämiestensä vuokria maksamatta ja sosiaalietuuksia hakematta lähes parin vuoden ajan. Yrityksellä oli lähes viidensadan ihmisen edut valvottavanaan.

Sastamalan tapaus paljastaa aukkoja edunvalvonnan valvonnasta. Pirkanmaan oikeusaputoimistolla ja Sisä-Suomen maistraatilla on edessään iso urakka, ennen kuin he ovat edes saaneet selvitettyä, kuinka monen päämiehen asiat on jätetty rempalleen.

Edunvalvontaan liittyvä salassapitovelvollisuus jättää usein omaisetkin pimentoon

Edunvalvontaan liittyvä salassapitovelvollisuus jättää usein omaisetkin pimentoon siitä miten edunvalvottavan asioita hoidetaan. Päämies saattaa joskus itsekin haluta, etteivät omaiset puutu hänen asioihinsa. Useimmiten omaiset haluavat kuitenkin varmistaa sen, että edunvalvoja pitää avuttoman läheisen asioista mahdollisimman hyvää huolta.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tullut kanteluita myös tapauksista, joissa edunvalvoja ei ole antanut tietoa tekemisistään edes päämiehelle. Törkeimmissä tapauksissa edunvalvoja on myynyt päämiehen asunnon keskustelematta asiasta tämän tai omaisten kanssa. Oikeusministeriö antoi keväällä 2011 suosituksen tiedonantovelvollisuudesta. Sen lähtökohtana on salassapitovelvollisuus, mutta siinä korostetaan, että edunvalvojan ja omaisten yhteistyö voi olla päämiehen etu.

Vanhusväestön määrä kasvaa Suomessa nopeasti, ja esimerkiksi muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 ihmistä. Myös edunvalvottavien määrä todennäköisesti kasvaa.

Nykyisin voi itse ennakoida siitä, kuka huolehtii asioiden hoidosta, kun oma terveys heikkenee. Vuonna 2007 säädettiin laki edunvalvontavaltuutuksesta. Kukin voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän ei myöhemmin esimerkiksi muistisairauden vuoksi kykene siihen. Edunvalvojaksi voi valtuuttaa sukulaisen tai läheisen ja määrätä mitä asioita edunvalvoja hoitaa. Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on hyväksynyt sen. Usein miten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta. Vahvistettuja valtuutuksia on vasta pari tuhatta.

Kommentit