Hyppää pääsisältöön

Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

Raportti vuodelta 1971 kertoo miksi lakia tarvitaan.

"Suomen kansa on sairas kansa. Meillä on miljoona pitkäaikaisesti sairasta ja työkyvyttömyyseläkkeellä on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuri osa työikäisestä väestöstä. Kuolleisuuslukumme ovat Euroopan maiden tilastossa aivan kärkipäässä. Varsinkin suomalainen mies on heikoilla. 40-vuotiaalla miehellä on vähemmän elinikää jäljellä kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa", toimittaja Matti Karhu kertoo raportissa.

Tätä tilannetta haluttiin parantaa panostamalla terveyteen. Aiemmin Suomessa oltiin panostettu sairaalaverkostoon eli sairaanhoitoon. Uusi laki painotti terveydenhoitoa.

Hoidon hinta aleni

Uutisessa vuodelta 1972 kerrotaan mitä uusi laki tuo tullessaan. Yhden terveyskeskuksen on suunniteltu palvelevan noin 10 000 ihmistä. Näin joihinkin kuntiin tulisi enemmän kuin yksi terveyskeskus ja harvaan asutuilla alueilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä.

Terveyskeskus ei välttämättä ole vain yksi rakennus, vaan kuntalaisten terveydestä huolehtiva kokonaisuus.

Uusi laki myös virtaviivaisti terveyden- ja sairaanhoidon maksupolitiikkaa. Lääkärillä käynti maksoi uuden lain myötä kolme markkaa. Kotikäynti maksoi 12 markkaa, röntgen- ja laboratoriotutkimukset kolme markkaa. Näiden palveluiden oli määrä tulla ilmaisiksi vuoden 1979 loppuun mennessä.

Uusi laki lisäsi runsaasti neuvontatoiminaa, varsinkin ehkäisyneuvontaa.

Turhat lääkärintodistukset loivat jonoja

Vuonna 1975 lähetetyssä ohjelmassa Mikä on terveyskeskus tutustuttiin jo kolme vuotta toimineiden terveyskeskusten toimintaan. Aloitus toi jonoja terveyskeskuksiin, sillä mediassa oli puhuttu paljon uusista halvemmista hinnoista.

Lääkärit näkivät, että työnantajien liialliset vaatimukset lääkärintodistuksesta tavallisimmissakin sairauksissa ruuhkautti terveyskeskuksia.

Sisaresta spesialistiksi

Uuden lain myötä varsinkin hoitajien työnkuva muuttui neuvovammaksi.

Vuonna 1978 ohjelmassa Sisaresta spesialistiksi seurattiin kahden hoitajan työtä. Kansanterveyslaki oli muuttanut runsaasti heidän työnsä kuvaa. Vaikka toinen heistä edelleenkin kiersi ympäri maaseutua hoitaen asiakkaitaan ja pitäen heistä huolta, oli pääpaino ennaltaehkäisevässä- ja valistustyössä. Mukaan oli kouluterveydenhuollon lisäksi tullut myöskin työterveysvalvonta.

Valistustyö nojasi paljolti keskustelemiseen ja erilaisiin julisteisiin.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto