Hyppää pääsisältöön

Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

Raportti vuodelta 1971 kertoo miksi lakia tarvitaan.

"Suomen kansa on sairas kansa. Meillä on miljoona pitkäaikaisesti sairasta ja työkyvyttömyyseläkkeellä on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuri osa työikäisestä väestöstä. Kuolleisuuslukumme ovat Euroopan maiden tilastossa aivan kärkipäässä. Varsinkin suomalainen mies on heikoilla. 40-vuotiaalla miehellä on vähemmän elinikää jäljellä kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa", toimittaja Matti Karhu kertoo raportissa.

Tätä tilannetta haluttiin parantaa panostamalla terveyteen. Aiemmin Suomessa oltiin panostettu sairaalaverkostoon eli sairaanhoitoon. Uusi laki painotti terveydenhoitoa.

Hoidon hinta aleni

Uutisessa vuodelta 1972 kerrotaan mitä uusi laki tuo tullessaan. Yhden terveyskeskuksen on suunniteltu palvelevan noin 10 000 ihmistä. Näin joihinkin kuntiin tulisi enemmän kuin yksi terveyskeskus ja harvaan asutuilla alueilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä.

Terveyskeskus ei välttämättä ole vain yksi rakennus, vaan kuntalaisten terveydestä huolehtiva kokonaisuus.

Uusi laki myös virtaviivaisti terveyden- ja sairaanhoidon maksupolitiikkaa. Lääkärillä käynti maksoi uuden lain myötä kolme markkaa. Kotikäynti maksoi 12 markkaa, röntgen- ja laboratoriotutkimukset kolme markkaa. Näiden palveluiden oli määrä tulla ilmaisiksi vuoden 1979 loppuun mennessä.

Uusi laki lisäsi runsaasti neuvontatoiminaa, varsinkin ehkäisyneuvontaa.

Turhat lääkärintodistukset loivat jonoja

Vuonna 1975 lähetetyssä ohjelmassa Mikä on terveyskeskus tutustuttiin jo kolme vuotta toimineiden terveyskeskusten toimintaan. Aloitus toi jonoja terveyskeskuksiin, sillä mediassa oli puhuttu paljon uusista halvemmista hinnoista.

Lääkärit näkivät, että työnantajien liialliset vaatimukset lääkärintodistuksesta tavallisimmissakin sairauksissa ruuhkautti terveyskeskuksia.

Sisaresta spesialistiksi

Uuden lain myötä varsinkin hoitajien työnkuva muuttui neuvovammaksi.

Vuonna 1978 ohjelmassa Sisaresta spesialistiksi seurattiin kahden hoitajan työtä. Kansanterveyslaki oli muuttanut runsaasti heidän työnsä kuvaa. Vaikka toinen heistä edelleenkin kiersi ympäri maaseutua hoitaen asiakkaitaan ja pitäen heistä huolta, oli pääpaino ennaltaehkäisevässä- ja valistustyössä. Mukaan oli kouluterveydenhuollon lisäksi tullut myöskin työterveysvalvonta.

Valistustyö nojasi paljolti keskustelemiseen ja erilaisiin julisteisiin.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto