Juhana Säilynoja
Yle
Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.
Suomalaisia alettiin valmistella muutokseen hyvissä ajoin. Raportti vuodelta 1971 kertoi, miksi uusi laki tarvittiin.
"Suomen kansa on sairas kansa. Meillä on miljoona pitkäaikaisesti sairasta ja työkyvyttömyyseläkkeellä on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuri osa työikäisestä väestöstä. Kuolleisuuslukumme ovat Euroopan maiden tilastossa aivan kärkipäässä. 40-vuotiaalla miehellä on vähemmän elinikää jäljellä kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa", toimittaja Matti Karhu kertoi raportissa.
Tilannetta haluttiin parantaa panostamalla terveyteen. Aiemmin Suomessa oli panostettu sairaalaverkostoon eli sairaanhoitoon. Uusi laki painotti terveydenhoitoa.
Varsinkin suomalainen mies on heikoilla.
Hoidon hinta aleni
Uutisessa vuodelta 1972 kerrottiin, mitä uusi laki tuo tullessaan. Yhden terveyskeskuksen oli suunniteltu palvelevan noin 10 000 ihmistä. Näin joihinkin kuntiin tulisi enemmän kuin yksi terveyskeskus ja harvaan asutuilla alueilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä.
Terveyskeskus ei välttämättä ole vain yksi rakennus, vaan kuntalaisten terveydestä huolehtiva kokonaisuus.
Uusi laki myös virtaviivaisti terveyden- ja sairaanhoidon maksupolitiikkaa. Lääkärillä käynti maksoi uuden lain myötä kolme markkaa. Kotikäynti maksoi 12 markkaa, röntgen- ja laboratoriotutkimukset kolme markkaa. Näiden palveluiden oli määrä tulla ilmaisiksi vuoden 1979 loppuun mennessä.
Uusi laki lisäsi runsaasti neuvontatoiminaa, varsinkin ehkäisyneuvontaa.
Turhat lääkärintodistukset loivat jonoja
Vuonna 1975 lähetetyssä ohjelmassa Mikä on terveyskeskus tutustuttiin jo kolme vuotta toimineiden terveyskeskusten toimintaan. Aloitus toi jonoja terveyskeskuksiin, sillä mediassa oli puhuttu paljon uusista halvemmista hinnoista.
Lääkärit näkivät, että työnantajien liialliset vaatimukset lääkärintodistuksesta tavallisimmissakin sairauksissa ruuhkautti terveyskeskuksia.
Sisaresta spesialistiksi
Uuden lain myötä varsinkin hoitajien työnkuva muuttui neuvovammaksi.
Vuonna 1978 ohjelmassa Sisaresta spesialistiksi seurattiin kahden hoitajan työtä. Kansanterveyslaki oli muuttanut runsaasti heidän työnsä kuvaa. Vaikka toinen heistä edelleenkin kiersi ympäri maaseutua hoitaen asiakkaitaan ja pitäen heistä huolta, oli pääpaino ennaltaehkäisevässä ja valistavassa työssä. Mukaan oli kouluterveydenhuollon lisäksi tullut myöskin työterveysvalvonta.
Valistustyö nojasi paljolti keskustelemiseen ja erilaisiin julisteisiin.
Katso myös
- Kansanterveyslaki (fi.wikipedia.org)
- Alkuperäinen laki vuodelta 1972 (finlex.fi)
