Hyppää pääsisältöön

Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

Raportti vuodelta 1971 kertoo miksi lakia tarvitaan.

"Suomen kansa on sairas kansa. Meillä on miljoona pitkäaikaisesti sairasta ja työkyvyttömyyseläkkeellä on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuri osa työikäisestä väestöstä. Kuolleisuuslukumme ovat Euroopan maiden tilastossa aivan kärkipäässä. Varsinkin suomalainen mies on heikoilla. 40-vuotiaalla miehellä on vähemmän elinikää jäljellä kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa", toimittaja Matti Karhu kertoo raportissa.

Tätä tilannetta haluttiin parantaa panostamalla terveyteen. Aiemmin Suomessa oltiin panostettu sairaalaverkostoon eli sairaanhoitoon. Uusi laki painotti terveydenhoitoa.

Hoidon hinta aleni

Uutisessa vuodelta 1972 kerrotaan mitä uusi laki tuo tullessaan. Yhden terveyskeskuksen on suunniteltu palvelevan noin 10 000 ihmistä. Näin joihinkin kuntiin tulisi enemmän kuin yksi terveyskeskus ja harvaan asutuilla alueilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä.

Terveyskeskus ei välttämättä ole vain yksi rakennus, vaan kuntalaisten terveydestä huolehtiva kokonaisuus.

Uusi laki myös virtaviivaisti terveyden- ja sairaanhoidon maksupolitiikkaa. Lääkärillä käynti maksoi uuden lain myötä kolme markkaa. Kotikäynti maksoi 12 markkaa, röntgen- ja laboratoriotutkimukset kolme markkaa. Näiden palveluiden oli määrä tulla ilmaisiksi vuoden 1979 loppuun mennessä.

Uusi laki lisäsi runsaasti neuvontatoiminaa, varsinkin ehkäisyneuvontaa.

Turhat lääkärintodistukset loivat jonoja

Vuonna 1975 lähetetyssä ohjelmassa Mikä on terveyskeskus tutustuttiin jo kolme vuotta toimineiden terveyskeskusten toimintaan. Aloitus toi jonoja terveyskeskuksiin, sillä mediassa oli puhuttu paljon uusista halvemmista hinnoista.

Lääkärit näkivät, että työnantajien liialliset vaatimukset lääkärintodistuksesta tavallisimmissakin sairauksissa ruuhkautti terveyskeskuksia.

Sisaresta spesialistiksi

Uuden lain myötä varsinkin hoitajien työnkuva muuttui neuvovammaksi.

Vuonna 1978 ohjelmassa Sisaresta spesialistiksi seurattiin kahden hoitajan työtä. Kansanterveyslaki oli muuttanut runsaasti heidän työnsä kuvaa. Vaikka toinen heistä edelleenkin kiersi ympäri maaseutua hoitaen asiakkaitaan ja pitäen heistä huolta, oli pääpaino ennaltaehkäisevässä- ja valistustyössä. Mukaan oli kouluterveydenhuollon lisäksi tullut myöskin työterveysvalvonta.

Valistustyö nojasi paljolti keskustelemiseen ja erilaisiin julisteisiin.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto