Hyppää pääsisältöön

ETA – vapaustaistelijoita vai terroristeja?

Espanjan parlamenttivaaleja varjostivat lukuisat terroriteot vuonna 1996. Asialla oli Baskimaan itsenäisyyttä ajava ETA, joka omasta mielestään taisteli sortoa vastaan, mutta jonka maailma näki terroristijärjestönä.

Tietolaatikko

Batasuna-puolue kiellettiin vuonna 2003 (Lähde: BBC).
Vuonna 2010 ETA ilmoitti lopettavansa aseelliset iskut (Lähde: Yle uutiset)

Baskit kokevat Espanjan valtion toiminnan ja itsehallinnon rajoitukset sorroksi. Sortoa vastaan ETA taistelee terrorismilla, sillä se on sen tapa vaikuttaa hallintoon.

"ETA:n on jatkettava salamurhia osoittaakseen olevansa vielä voimissaan. Sillä jos ETA kokee saavuttavansa tavoitteensa ainoastaan turvautumalla terroriin ja kokee sen ainoaksi keinoksi vaikuttaa demokraattiseen elämänmenoon erityisesti Baskimaassa ja Espanjassa ylipäätään. Silloin väkivalta on ainoa tie, joka ETA:lla on jäljellä", kommentoi Baskimaan autonomisen alueen sisäministeri Juan Maria Atutxa Ykkösjutussa vuonna 1996.

Rosa Roderon mieleen jatkuvat terroriteot ja salamurhat toivat hänen miehensä murhan. Hänen miehensä oli terrorimin ja ETA:n vastaisen poliisin päällikkö, jonka ETA murhasi.

"On kuin olisin elänyt mieheni murhan uudestaan. Jouduin elämään tuskan ja surun uudestaan. Tunsin itseni jälleen uhriksi", hän kertoi.

Vaalien alla useat espanjalaispuolueet puhuivat ETA:n poliittisen osan, Batasuna-puolueen, kieltämisestä. Sen johtoryhmän jäsen Carlos Rodriguez arvioi, että puolueen kieltämiselle ei ole laillisia perusteita ja kieltäminen vain auttaisi ylläpitämään sortoa.

Batasunan epävirallisen nuorisojärjestön Yarrain johtaja Ion Salaberria kertoo miksi ETA käyttää väkivaltaisia keinoja vaikuttaakseen.

"Baskit päättivät turvautua väkivaltaan jo perustaessaan ETA:n vastatakseen valtion taholta tulevaan sortoon. Nyt 35 vuotta myöhemmin asetelma on sama. Espanjan ja Ranskan harjoittama sorto jatkuu."

Espanjan hallinto on vastannut ajan saatossa ETA:n toimintaan järeinkin asein. Pahamaineisin näistä on GAL. 1980-luvun puolivälissä salaiset terrorisminvastaiset ryhmät murhasivat terroristeja ja näiksi epäiltyjä. Ryhmien perustamisesta syytettiin ministereitä.

"GAL harjoitti karmeaa terroriaan vuosina 1983-1986. Se oli valtion organisoimaa terroria", kertoi Atutxa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto