Hyppää pääsisältöön

Signe Brander tallensi katoavan Helsingin

Valokuvaaja Signe Branderin vuosina 1907-1913 suorittama urakka oli ainutlaatuinen jo työmääränsä puolesta. Tuloksena oli korvaamaton dokumentaatio Helsingistä, joka pian oli katoava. Vuonna 1996 valmistunut henkilökuva kertoo Branderin tarinan.

Vuonna 1906 Helsingin kaupunginvaltuustossa havahduttiin kaupunkikuvan nopeaan muuttumiseen. Perustettiin erityinen lautakunta, jonka pääasiallisena tehtävänä oli aikaansaada tallenteita siitä Helsingistä, joka oli lähimpien muutosten kohteena. Aluksi tehtävä käsitti purettavien talojen ja tiettyjen katunäkymien tallentamisen, pian se laajeni kokonaisten kaupunginosien dokumentointiin.

Tehtävään valittiin valokuvaaja Signe Brander. Tehtävää havitteli myös muutama miesvalokuvaaja, mutta he vetäytyivät hankkeesta sen vaikeuden vuoksi.

Nainen kameran takana ei sinänsä ollut tavaton näky. Päinvastoin, valokuvaamista pidettiin vuosisadan vaihteessa hyvinkin juuri naisille sopivana taiteellisen ilmaisun väylänä, ja moni nainen työskenteli ateljeekuvaajana. Ulkotöissä heitä sen sijaan ei ollut totuttu näkemään, ja tämä ihmisten kasvoilla näkyvä ihmetys välittyy myös monista Branderin kuvista.

Hankalasti liikuteltava, painava kalusto teki työstä fyysisesti raskaan. "Näen kuvissa hien", sanoo Branderin kuvien 1990-luvun tutkija. Samasta syystä Branderin on tulkittu nostaneen kuviensa keskiöön ihmiset, etenkin sellaiset, jotka tekivät jotakin työtä.

Ensimmäisiä kuvia esiteltiin yleisölle tuoreeltaan jo vuonna 1909. Kaikkiaan kuuden vuoden työn tuloksena syntyi 917 lasinegatiivia, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston perusta. Työ tuli tehdyksi viime hetkillä, sillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen puu-empireä ei Helsingistä enää löytynyt.

Vuonna 1913 Brander ja vastaperustettu Helsingin kaupunginmuseo riitautuivat. Helsingin-pestin päätyttyä hän jatkoi jo aloittamiaan kuvausprojekteja, joista mittavin oli suomalaisten herraskartanoiden dokumentointi.

Branderin viimeiset vaiheet ovat surulliset. Hänen toinen silmänsä sokeutui 1930-luvulla ja näkö toisessakin silmässä oli heikko. Vuonna 1941 hän joutui Kivelän sairaalaan, mistä potilaat evakuoitiin Helsingin pommitusten vuoksi Nikkilän mielisairaalaan.

Sotavuonna 1942 Nikkilän sairaala oli täpötäynnä, kulkutaudit alkoivat levitä eikä sinne toimitettu riittävästi ruokaa. Potilaista neljännes, liki 250, kuoli tuona vuonna aliravitsemukseen ja tarttuviin tauteihin, heidän joukossaan Signe Brander. Koska Sipoon seurakunta ei haudannut Nikkilän sairaalan potilaita kirkkomaalleen, sai myös Brander viimeisen leposijansa joukkohaudasta sairaalan omalla hautausmaalla.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.

  • Pirkko Lahti tulkkaa mielenterveyden kansankielelle

    Pirkko Lahti on edistänyt urallaan mielenterveystyötä.

    Pirkko Lahden ahkerointi suomalaiselle mielenterveystyölle on ollut mittavaa. Hän on psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Lahti toimi tehtävässä vuosina 1983–2006. Hänet tunnetaan selkeänä, kansankielisenä puhujana.

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.