Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisinä judon löysivät Suomessakin poliisit

"Nyrkit eivät auta eikä kannata luottaa puukkoon, jos joutuu tekemisiin judomiehen kanssa!" Suomen Filmiteollisuus esitteli yleisölle ensimmäisen suomalaisen judokerhon toimintaa vuonna 1954. Vastikään perustettu ryhmä koostui poliiseista.

Tietolaatikko

Japanilainen Jigoro Kano kehitti kamppailulaji judon jujutsutekniikoiden pohjalta ja perusti sille Kodokan -niminen koulun Tokioon kesäkuussa 1882. Suomalaiset pääsivät näkemään lajia ensimmäisen kerran jo lokakuussa 1890, jolloin Kano kävi Euroopan-matkallaan myös Suomessa. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1954.

Osmo Harkimo kuvasi judoharjoituksia Helsingin Poliisi-Voimailijoiden salilla vuonna 1954. Opettajana toimii englantilainen ekonomiopiskelija Peter Fison. "Rikollisilla on syytä tulla varovaisemmiksi, sillä poliisit harjoittelevat nyt judoa!"

Aivan ensiksi on opeteltava kaatumaan oikein. Myös turvallinen pudottautumistekniikka on poliisille hyödyllinen taito. Näemme, miten poliisi suorittaa judohypyn kolmannen kerroksen ikkunasta maahan. Tosin hyppyä ei ole tallennettu kokonaisuudessaan.

Laji oli perustamisestaan lähtien ollut suosittu maailmalla juuri poliisien parissa. Kun ensimmäinen judokoulu oli aloittanut Tokiossa 1880-luvulla, olivat poliisit ottaneet kilpailun kautta selville, oliko judosta todella perinteisen jujutsun haastajaksi. Kun judokat olivat voittaneet kisan selvin luvuin, oli lajia alettu opettaa ensin poliisivoimissa, sitten armeijassa ja lopulta kouluissakin.

Filmikatsaus esittelee judon perusotteet ja korostaa lajin poikkeuksellisuutta. "Tässä lajissa ei koko ratkaise, tarvitaan taitoa, ei voimaa!" Matti Raution itämaissävytteinen musiikki tukee kerrontaa vivahteikkaasti.

Fisonin jälkeen poliisien salilla alkoi syksyllä 1954 opettaa Suomeen asettunut Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami. Vuonna 1996 lajia harrastettiin jo joka puolella Suomea yli 120 seurassa.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto