Hyppää pääsisältöön

Bittiraha Bitcoin haastaa perinteiset valuutat

Mitä jos hallituksilla ja pankeilla ei olisi mitään osaa rahan luomisessa ja käytössä? Vastauksen tähän antaa Bitcoin, vertaisverkossa toimiva virtuaalivaluutta, joka ei ole minkään keskuspankin valvonnassa.

Tietolaatikko

Kryptovaluutta on yleensä internetissä toimiva valuutta, jonka käyttö on täysin anynoomiä. Tunnetuin kryptovaluutta on toistaiseksi Bitcoin.

Bitcoin (merkki: ฿; lyhenne: BTC) on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva digitaalinen valuutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan satosheiksi.

Bitcoinien liikkeellelasku aloitettiin 9. tammikuuta 2009 samalla, kun ensimmäinen bitcoin-lohko julkaistiin.

Liikkeellelasketaan geometrisena sarjana, enimmäismäärä 21 miljoonaa, joista n. 11 miljoonaa laskettu liikkeelle.

Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten keskuspankit hallitsevat perinteisiä fiat-valuuttoja.

Lähde: Wikipedia

Bitcoin on yksi ensimmäisistä kryptovaluutan toteutuksista ja toistaiseksi suosituin. Bitcoin siirtyy henkilöltä toiselle netin kautta ja sitä voi käyttää joka maassa. Se toimii erillään valtioista, pankeista ja päättäjistä.

Käytännössä Bitcoin on hajautettu kirjanpitojärjestelmä, jossa voi tehdä rahan siirtoja osoitteesta osoitteeseen, kiteyttää Aamu-tv:ssä haastateltu autoelektroniikan lehtori ja innokas Bitcoinien käyttäjä Vesa Linja-Aho.

Linja-Ahon mielestä Bitcoin sopii hyvin mm. nettikauppaan. Etenkin pikkusummien siirtelyyn, joissa luottokortti tuntuu kömpelöltä vaihtoehdolta.

Ajankohtaisessa kakkosessa testattiin bittirahan käyttöä. Yksinkertaisimmallaan Bitcoineja voi ottaa käyttöön ostamalla niitä euroilla. Kännykkään tai tietokoneeseen voi ladata ohjelman, joka toimii virtuaalisena lompakkona.

Jutussa vieraillaan ensimmäisessä ja silloin vielä ainossa suomalaisessa kivijalkakaupassa, jossa voi maksaa Bitcoineilla. Ravintola Vegemestan perustaja Robert Ramstedt kertoo ottaneensa bittirahan käyttöön osittain imagosyistä, viestittääkseen asiakkaille, että yritys seuraa aikaansa. Maksu tapahtuu näppärästi QR-koodien avulla ja sujuu pääsääntöisesti nopeammin kuin maksukorteilla maksaminen.

Bitcoineja synnytetään "louhimalla" eli ratkomalla tietokoneella monimutkaisia laskutoimituksia. Väärennöksiä estetään sillä, että enemmistön verkossa olevista tietokoneista tulee hyväksyä ratkaisu. Arvo määräytyy osakkeiden arvon tavoin kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Ohjelman tekoaikaan bittirahaa oli luotu 80 miljoonan euron edestä. Bitcoin-ohjelmassa on sisäänrakennettu kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on ennalta ennustettavissa ja kaikkien tiedossa. Millään taholla ei ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti. Bitcoinien tuleva kokonaismäärä on rajoitettu 21 miljoonaan kappaleeseen.

Bittirahan käyttäjä toimii omalla riskillä. Päivi Heikkinen Suomen keskuspankista toteaa, ettei ole mitään takeita siitä että Bitcoineja voi jatkossakin muuttaa takaisin viralliseksi rahaksi. Lisäksi sen kurssi voi heitellä rajustikin. Anonyymiytensä takia Bitcoin on ollut suosiossa myös rikollisissa piireissä ja mediassa on kohistu, että sillä käydään ase- ja huumekauppaa.

Bitcoinin luoja haluaa pysytellä salassa, hänestä tiedetään vain nimerkki Satoshi Nakamoto. Ajankohtaisen kakkosen jutussa tavataan Bitcoinin luomisprosessissa mukana ollut Martti Malmi, joka kertoo vaihtaneensa satoja sähköposteja salaperäisen Nagamoton kanssa.

Sekä Aamu-tv:n jutussa että Ajankohtaisessa kakkosessa haastatellaan myös tutkija Vili Lehdonvirtaa. Häntäkin on veikattu Bitcoinin luojaksi, mutta siihen mies toteaa, että on vain kiinnostunut ilmiöstä.

Bitcoin on vielä marginaalinen ilmiö, mutta netissä siitä on kehittynyt jo laajalti hyväksytty valuutta. Aika näyttää kuinka iso merkitys bittirahalla tulee olemaan tulevaisuudessa.

Teksti: Heidi Sommar

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.