Hyppää pääsisältöön

Bittiraha Bitcoin haastaa perinteiset valuutat

Mitä jos hallituksilla ja pankeilla ei olisi mitään osaa rahan luomisessa ja käytössä? Vastauksen tähän antaa Bitcoin, vertaisverkossa toimiva virtuaalivaluutta, joka ei ole minkään keskuspankin valvonnassa.

Tietolaatikko

Kryptovaluutta on yleensä internetissä toimiva valuutta, jonka käyttö on täysin anynoomiä. Tunnetuin kryptovaluutta on toistaiseksi Bitcoin.

Bitcoin (merkki: ฿; lyhenne: BTC) on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva digitaalinen valuutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan satosheiksi.

Bitcoinien liikkeellelasku aloitettiin 9. tammikuuta 2009 samalla, kun ensimmäinen bitcoin-lohko julkaistiin.

Liikkeellelasketaan geometrisena sarjana, enimmäismäärä 21 miljoonaa, joista n. 11 miljoonaa laskettu liikkeelle.

Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten keskuspankit hallitsevat perinteisiä fiat-valuuttoja.

Lähde: Wikipedia

Bitcoin on yksi ensimmäisistä kryptovaluutan toteutuksista ja toistaiseksi suosituin. Bitcoin siirtyy henkilöltä toiselle netin kautta ja sitä voi käyttää joka maassa. Se toimii erillään valtioista, pankeista ja päättäjistä.

Käytännössä Bitcoin on hajautettu kirjanpitojärjestelmä, jossa voi tehdä rahan siirtoja osoitteesta osoitteeseen, kiteyttää Aamu-tv:ssä haastateltu autoelektroniikan lehtori ja innokas Bitcoinien käyttäjä Vesa Linja-Aho.

Linja-Ahon mielestä Bitcoin sopii hyvin mm. nettikauppaan. Etenkin pikkusummien siirtelyyn, joissa luottokortti tuntuu kömpelöltä vaihtoehdolta.

Ajankohtaisessa kakkosessa testattiin bittirahan käyttöä. Yksinkertaisimmallaan Bitcoineja voi ottaa käyttöön ostamalla niitä euroilla. Kännykkään tai tietokoneeseen voi ladata ohjelman, joka toimii virtuaalisena lompakkona.

Jutussa vieraillaan ensimmäisessä ja silloin vielä ainossa suomalaisessa kivijalkakaupassa, jossa voi maksaa Bitcoineilla. Ravintola Vegemestan perustaja Robert Ramstedt kertoo ottaneensa bittirahan käyttöön osittain imagosyistä, viestittääkseen asiakkaille, että yritys seuraa aikaansa. Maksu tapahtuu näppärästi QR-koodien avulla ja sujuu pääsääntöisesti nopeammin kuin maksukorteilla maksaminen.

Bitcoineja synnytetään "louhimalla" eli ratkomalla tietokoneella monimutkaisia laskutoimituksia. Väärennöksiä estetään sillä, että enemmistön verkossa olevista tietokoneista tulee hyväksyä ratkaisu. Arvo määräytyy osakkeiden arvon tavoin kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Ohjelman tekoaikaan bittirahaa oli luotu 80 miljoonan euron edestä. Bitcoin-ohjelmassa on sisäänrakennettu kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on ennalta ennustettavissa ja kaikkien tiedossa. Millään taholla ei ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti. Bitcoinien tuleva kokonaismäärä on rajoitettu 21 miljoonaan kappaleeseen.

Bittirahan käyttäjä toimii omalla riskillä. Päivi Heikkinen Suomen keskuspankista toteaa, ettei ole mitään takeita siitä että Bitcoineja voi jatkossakin muuttaa takaisin viralliseksi rahaksi. Lisäksi sen kurssi voi heitellä rajustikin. Anonyymiytensä takia Bitcoin on ollut suosiossa myös rikollisissa piireissä ja mediassa on kohistu, että sillä käydään ase- ja huumekauppaa.

Bitcoinin luoja haluaa pysytellä salassa, hänestä tiedetään vain nimerkki Satoshi Nakamoto. Ajankohtaisen kakkosen jutussa tavataan Bitcoinin luomisprosessissa mukana ollut Martti Malmi, joka kertoo vaihtaneensa satoja sähköposteja salaperäisen Nagamoton kanssa.

Sekä Aamu-tv:n jutussa että Ajankohtaisessa kakkosessa haastatellaan myös tutkija Vili Lehdonvirtaa. Häntäkin on veikattu Bitcoinin luojaksi, mutta siihen mies toteaa, että on vain kiinnostunut ilmiöstä.

Bitcoin on vielä marginaalinen ilmiö, mutta netissä siitä on kehittynyt jo laajalti hyväksytty valuutta. Aika näyttää kuinka iso merkitys bittirahalla tulee olemaan tulevaisuudessa.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.