Hyppää pääsisältöön

Lääkeyrityksen unelma

Moni hermokivusta kärsivä on saanut apua Lyrica -nimisestä lääkkeestä. Sen sijaan Lyrican muut käyttöaiheet, kuten fibromyalgia ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD), eivät ole niin itsestään selviä. Osa lääkäreistä kyseenalaistaa näiden sairauksien olemassaolon, tai ainakin niiden yleisyyden.

MOT-ohjelma Onnettomuuspilleri penkoo Lyrican taustoja. Lyricalle on löytynyt oiva rako lääkemarkkinoilta. Neuropaattiseen kipuun ja fibromyalgiaan ei aiemmin ole ollut tehokkaita lääkkeitä. ”Yleistynyt ahdistuneisuushäiriökin” on varsin tuntematon sairaus, joten sen lääkehoito ei ole vakiintunutta.

Lääkejätti Pfizer on saanut luvan markkinoida Lyricaa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon Euroopan lääkeviranomaiselta EMEAlta - ja siten myös Suomessa. Sen sijaan Yhdysvaltain lääkeviranomaiselle FDA:lle sama tutkimusnäyttö ei ole riittänyt, eli Lyricalla ei ole Yhdysvalloissa myyntilupaa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon.

FDA on kuitenkin myöntänyt Lyricalle myyntiluvan fibromyalgian hoitoon, mutta EMEA ei. New York Times lehti uutisoi vuonna 2009 Lyrican hyväksymisestä lääkkeeksi fibromyalgiaan. Fibromyalgia on nimitys epämääräiselle oireyhtymälle, jonka syytä ei ole saatu selville. Osa lääkäreistä suhtautuu kriittisesti koko sairauteen ja sen hoitamiseen lääkkeillä. Kriitikoiden mukaan tautia ei ole olemassakaan, ja miljoonat ihmiset saattavat syödä Lyricaa ja muita vastaavia lääkkeitä turhaan.

Myyntilupa antaa lääkeyritykselle luvan markkinoida lääkettä myyntiluvan mukaisiin sairauksiin. Lääkärit saavat määrätä lääkkeitä mihin tahansa vaivaan. Suomessa Lyricaa kirjoitetaan ahkerasti mm. migreenin, epämääräisten kroonisten kipujen ja masennuksen hoitoon. Lääkkeen tehosta näihin vaivoihin ei ole riittävää tutkittua tietoa.

Lyrica on lääkeyrityksen unelma: sitä voidaan määrätä monenlaiseen vaivaan, käyttöannokset kasvavat helposti, eikä lääkkeen käyttöä voi vieroitusoireiden takia lopettaa noin vain. Sivuvaikutukset ovat pahimmillaan ensimmäisten kahden viikon ajan, joten lääkettä täytyy syödä kauan, ennen kuin sen teho selviää. Riippumatta siitä sopiiko lääke potilaalle vai ei, lääkeyrityksen kassaan kilisee euroja jo kokeilun aikana. Kilpailijoita ei ole: Lyrican patentti päättyy vasta vuonna 2018.

Pfizer on tehostanut Lyrican myyntiä massiivisella markkinoinnilla. Masennuslääkkeitä mainostetaan eräänlaisina elämänlaadun tuojina. Sama pätee ahdistuslääkkeisiin, kuten Lyricaan. Lyrican amerikkalaisissa tv-mainoksissa lääkkeen käyttö yhdistyy miellyttävään ja onnelliseen elämäntapaan: huvipuistoreissuun lapsen kanssa, onnistumisiin työssä jne.

Britanniassa, kuten Suomessakin, reseptilääkkeiden mainostaminen suoraan kuluttajille on kielletty. Siksi lääkeyritykset eivät jaa tietoa lääkkeistä, vaan sairauksista. Briteissä Pfizer levittää videota Let´s talk about GAD (”Puhutaan GADista”). Lyricaa ei mainita sanallakaan, sehän olisi laitonta.

Pfizerin tuottamassa suomalaisessa markkinointivideossa väitetään, että yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastaisi jopa 4¬-7 prosenttia suomalaisista. MOT:n haastattelussa Pfizerin lääketieteellisen johtajan Tom Wiklundin arvio on maltillisempi. Hänen mukaansa ahdistuneisuushäiriötä sairastaa noin 100 000 suomalaista.

Myös lääkeyritys Pfizerin kehittämä GAD-7 -seula haravoi potilaiden joukosta yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Seula on laadittu siten, että siihen tarttuu mahdollisimman moni. Kukapa meistä ei olisi usein huolestunut tai harmistunut? Kelläpä ei olisi joskus epämääräisiä kiputiloja tai vaikeuksia rentoutua?

Lääkeyritysten laatimien videoiden, nettitestien ja potilasoppaiden ansiosta yhä lievemmät oireet muuttuvat sairauksiksi. Yhä useampi ihminen saa masennus- tai ahdistuneisuusdiagnoosin ja sitä kautta lääkityksen ”sairauteensa”. Ehkä masennuslääkemarkkinat alkavat olla täynnä, joten lääketeollisuus yrittää nyt myydä pillereitä ahdistukseen?