Hyppää pääsisältöön

Tuolin kohtuukäyttäjä: Pihanperimmäisten asioiden äärellä

Ylläoleva kuva on otettu interraililla 1980-luvulla. Kuvauspaikka oli jonkin eteläranskalaisen ravintolan naistenhuone.

Silloin reikävessa, mikä sen virallinen nimi lieneekään, oli niin kumma ja vitsikäs juttu, että otimme siitä hihitellen useammankin valokuvan. Enemmän maailmaa nähtyäni olen ymmärtänyt, että suuri osa maailmaa kyykkii reikävessoissa päivittäin.

Mutta 1980-luvulla mietimme, eksyimmekö kenties miesten vessaan? Onko pönttö varastettu? Kun totuus valkeni, kaipasimme käyttöohjeita. Miten päin tähän asetutaan? Kuinka paljon pitää kyykistyä? Haittaako märkä housunlahje?

Meillä Suomessa enimmäkseen istutaan pöntöllä, lukuunottamatta ehkä retki- tai mökkiolosuhteita tai festareita, joilla on nuukailtu bajamajoja tilatessa. Veikkaan, että Tuoliton tammikuu -ryhmän vakaumuksellisinkin tuoleistakieltäytyjä istuu vessassa. Jos olen väärässä, ryhmään voi lähettää kuvallisia todisteita... tai no, ehkä ei sittenkään.

Reikävessa ei ole huono juttu, jos se on suunnilleen siisti, jos helmat eivät laahaa lattiaa, sihti on kohdillaan, eikä kännykkä satu putoamaan mustaan aukkoon (näitäkin tarinoita on kuultu). On sanottu myös, että ihmisen suolisto toimii paremmin kyykky- kuin istuma-asennosssa.

Miehet toki seisovat usein vessassakin. Mutta hiljattain luin Apu-lehden lääkäripalstaa ja siellä tohtori Kiminkinen suositteli etenkin vanhemmille miehille pöntöllä istumista. Siksi, että a) ikääntyessä tasapainoaisti usein heikkenee ja siksi, että b) rakko tyhjenee perusteellisemmin istuma-asennossa.

Täysin epälääketieteellisistä syistä kannatan tohtori Kiminkisen suositusta. Olen siivonnut joskus yleisiä miesten vessoja: siinä hommassa vaaditaan kykyä hengittää suun kautta. Tai pyykkipoikaa.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede