Hyppää pääsisältöön

Sorsakosken aterimet ja kattilat syntyivät lattarien ja boogien tahdissa

Vuonna 1958 tehty lyhytelokuva seuraa, miten hehkuvat metallitangot muuttuvat kiiltäviksi haarukoiksi, veitsiksi, lusikoiksi ja keittoastioiksi Hackmanin Sorsakosken tehtaalla. Matti Kassilan ohjaamassa dokumenttifilmissä ei ole lainkaan selostusta, vaan se toimii pelkästään musiikin ja kuvan voimalla.

Tietolaatikko

Viipurilaisen Hackmanin kauppahuone aloitti toimintansa Leppävirran Sorsakoskella 1800-luvun alussa. Yhtiö hankki tuolloin paikkakunnalta teollisuustontin, jolla sijaitsi saha, mylly ja tiilitehdas. Viipurin liepeillä aloitettu Hackmanin aterintuotanto siirrettiin kokonaan Sorsakosken aterintehtaaseen 1890-luvulla. Sahan palon jälkeen yhtiö keskittyi kokonaan metalliteollisuuteen. Ruostumaton teräs tuli kuvaan 1920-luvulla. Tuotanto laajeni mm. kattiloihin ja muihin keittiövälineisiin 1950-luvulla. Sorsakosken tehdas paloi vuonna 2002 ja rakennettiin melkein kokonaan uudelleen. Hackmanin ruokailu- ja keittiövälinetuotanto siirtyi erinäisten omistajamuutosten jälkeen vuonna 2007 Fiskars-konsernille.

Elokuvan soundtrackin, joka sekoittaa klassista, lattareita, boogie woogieta ja modernia taidemusiikkia, on suunnitellut nykysäveltäjä Osmo Lindeman. Dokumentin innoittunutta visuaalista ilmaisua voi puolestaan kutsua "kuvien musiikiksi".

Filmi kuvaa aterimien ja keittiövälineiden valmistuksen eri työvaiheita Osmo Harkimon intensiivisin, lyhyin lähiotoksin. Havainnollisuuden sijasta tiheärytminen leikkaus tähtää vahvaan audiovisuaaliseen elämykseen. Lopputuloksena onkin eräänlainen musiikkivideo, jonka inspiraatio kumpuaa koneiden ja työnteon estetiikasta.

Välillä kokeellisuus saa varsin yllättäviäkin muotoja: miehen korkuiset, kaksoisvalotetut lusikat ilmestyvät pariin otteeseen leijumaan koneella työskentelevän työläisen yläpuolelle kuin tehtaan toimintaa valvovat aaveet.

Sorsakosken luonne perinteisenä tehdasyhdyskuntana käy hyvin ilmi elokuvan loppupuolella. Työpäivän päätyttyä työläiset lähtevät kotia kohti kuka jalan suuressa joukossa, kuka suksilla sivakoiden.

Vasta aivan dokumentin lopussa katsojalle kohdistetaan ensimmäinen sanallinen viesti. Näkyville ilmestyy Hackmanin teräksisiä ruokailu- ja keittiökapineita kehuva tiivistys: "Kuin vanha rakkaus on Sorsakosken tuote – se ei ruostu."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.